Koivurovan mukaan Intia on jo pitkään ollut aktiivinen toimija Etelämannersopimusjärjestelmässä mutta ei Arktisessa neuvostossa. Toisaalta Intialla on oma tutkimusasemansa Huippuvuorilla ja se on lähettänyt alueelle tutkimusretkikuntia, joten se toimii jo nyt myös arktisella alueella.

Koivurova toteaa, että Arktinen neuvosto on mennyt aivan viime aikoina suurin harppauksin eteenpäin. Nuukin ministerikokouksessa 2011 saavutettiin paljon edistysaskeleita, kuten päätös pysyvän sihteeristön perustamisesta sekä ensimmäisen oikeudellisesti sitovan arktisen pelastussopimuksen allekirjoittaminen.

– Keskeisintä Intian kannalta on, miten he voisivat saada Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenyyden. Arktisen neuvoston ministerikokous 2011 hyväksyi kriteerit, joiden pohjalta se voi päättää, kuka voi toimia tarkkailijajäsenenä, Koivurova arvioi.

Kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut ympäri maailman ja nopeasti. Muun muassa Aasian nousevat talousmahdit Kiina ja Intia haluavat päästä osallisiksi alueen kehittämisestä.

– Tähän niillä on täydet oikeudet. Kun Jäämeren merijää vähitellen sulaa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, kaikilla maailman valtioilla on kansainvälisen merioikeuden takaamat laajat kalastus- ja ennen kaikkea merenkulkuoikeudet. On ainoastaan luonnollista, että nämä toimijat haluavat päästä vaikuttamaan siihen, miten alue kehittyy, Koivurova toteaa.

Arktista aluetta ja Etelämannerta koskevan konferenssin järjestää Lights Research Foundation 9.–11. Maaliskuuta India International Centre rakennuksessa New Delhissä. Konferenssiin osallistuu intialaisia ministereitä sekä korkean tason virkamiehiä.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Timo Koivurova, PYVI, p. 040 551 9522, timo.koivurova (at) ulapland.fi

Tiedote / Lapin yliopisto / Arkinen keskus / Marjo Laukkanen