Barentsin alueen kouluissa meneillään oleva ArctiChildren-hanke korostaa, että opetukseen yhdistettyinä kokemuksellisuus ja taide voivat edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Lisäksi koululaisten stressioireisiin ja päihteiden käyttöön on puututtava.
Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoima ArctiChildren-hanke on kartoittanut Suomen, Ruotsin ja Venäjän peruskouluissa 13–15-vuotiaiden psykososiaalista hyvinvointia vuoden 2004 aikana. Tutkimuskyselyyn osallistuivat mm. Murmanskin, Rovaniemen ja Luulajan kaupunkikouluja sekä Lovozeron, Sevettijärven ja Luulajan ympäristön harvaanasuttujen alueiden kouluja. Yhteensä tutkimuskyselyyn vastasi 1142 koululaista 17 koulusta.
Venäjällä puututtava päihteisiin, Suomessa ja Ruotsissa stressioireisiin
ArctiChildren-hankkeen projektisuunnittelija/-tutkija Arto Ahonen toteaa, että huomattavimmat erot kolmen maan koululaisten hyvinvoinnissa ilmenivät suhtautumisessa kouluun, vapaa-ajan viettämisessä, kokemuksissa omasta terveydentilasta sekä päihteiden käytössä.
– Tutkimuksessa selvisi, että suomalaislapset suhtautuivat kaikkein negatiivisimmin kouluun: puolet suomalaisista oppilaista ei pitänyt paljon tai lainkaan koulun käynnistä. Kiusaamista taas esiintyy eniten Venäjällä, mutta myös Suomessa kiusataan huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa, Ahonen kertoo.
Venäläiset lapset viettävät eniten vapaa-aikaansa ystäviensä kanssa, ruotsalaislapset taas ovat yksinäisimpiä. Ruotsalaiset lapset kokivat kuitenkin yleisen terveydentilansa parhaimmaksi, venäläiset huonoimmaksi.
– ArctiChildren-tutkimuksen mukaan tupakointi ja alkoholin käyttö ovat Venäjällä huomattavasti yleisempää kuin naapurimaissa ja siksi venäläisissä kouluissa tarvitaan toimenpiteitä päihteiden ja tupakoinnin vähentämiseksi. Suomessa ja Ruotsissa koulujen tulisi puolestaan huomioida oppilaiden psykosomaattinen oireilu, kuten univaikeudet, päänsärky ja ärtyneisyys, sillä näitä esiintyy suomalaisilla ja ruotsalaisilla lapsilla huomattavasti enemmän kuin venäläisillä ikätovereilla, arvioi projektisuunnittelija/-tutkija Arto Ahonen.
Kokemukset ja taide hyvinvoinnin välineiksi
ArctiChildren-hankkeen projektipäällikkö Eiri Sohlman kaipaa enemmän keskustelua siitä, korostaako tämän päivän yhteiskunta liikaa tiedon ja taidon merkitystä ihmisenä kasvamisessa. Ihmisenä kasvaminenhan on myös oman persoonallisen ja kulttuurisen identiteetin löytämistä.
– Suomalaisissa ja ruotsalaisissa yhteistyökouluissa onkin alettu hyödyntää kokemuksellisuutta ja taiteen eri muotoja lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kokemusten ja taiteen avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti myös lasten ajatuksiin ja käsityksiin omasta itsestään ja terveydestään, Sohlman kertoo.
Esimerkiksi Korkalovaaran koulussa lapset ovat lähestyneet oman koulunsa hyvinvointiongelmia prosessikirjoituksen ja eri taidemuotojen kautta. Luulajan Mandaskolassa taas koulun arjen ongelmia ratkaistaan draaman avulla ja oppilaiden hyvinvointia pyritään lisäämään oppitunneilla soitettavalla musiikilla ja rentouttavalla hieronnalla.
ArctiChildren edistää lasten ja nuorten hyvinvointia
ArctiChildren-hanke pyrkii edistämään Barentsin alueen kouluikäisten lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja riittävää tukea antavaa sosiaalista ympäristöä. Kehittämis- ja tutkimushanke toteutetaan vuosina 2004–2006 neljässä maassa (Suomi, Venäjä, Ruotsi, Norja). Tutkimustulosten avulla yliopistot ja kouluyhteisöt rakentavat mallin, joka mahdollistaa koulutuksen ja kouluyhteisöjen kehittämisen yli rajojen pohjoisella alueella. Hanketta koordinoi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja sen tieteellisenä johtajana toimii professori Kyösti Kurtakko.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Eiri Sohlman, puh. (016) 341 2491 tai 040 703 9520, Etunimi.Sukunimi@ulapland.fi
Projektisuunnittelija/-tutkija Arto Ahonen, puh. (016) 341 2493 tai 040 839 4209, Etunimi.Sukunimi@ulapland.fi
http://www.arctichildren.net
Teksti: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen