Tilaisuuden aluksi Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula esitteli panelisteille, toimittajille sekä paikalla olleelle yleisölle Lapin yliopistoa. Esittelyssään Riepula korosti Lapin yliopiston alueellista koulutusstrategiaa, jolla pyritään saamaan käyttöön Lapin seutukuntien tahto ja potentiaali.

Suunnittelu ja rahoituspäällikkö Tarja Särkkä selvitteli puheenvuorossaan Lapin yliopiston vaikuttavuutta. Särkän laskelmien mukaan Lapin yliopisto tuo Rovaniemen seudulle 600 työpaikkaa, palkkasummana 21 miljoonaa euroa. Yliopistossa opiskelevat 3800 opiskelijaa tuovat alueelle vähintään kahdeksan miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan vielä kerrannaisvaikutukset niin yliopisto tuo alueelle edellisten lisäksi 900 työpaikkaa. Ostovoiman lisäyksenä tämä merkitsee noin 11 miljoonaa euroa. Alueen kunnille yliopisto tuo verotuloja yli kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi yliopisto vahvistaa alueen palvelutasoa.

Yliopiston sisällöllisistä vaikutuksista Särkkä nosti esille elämysteollisuutta (media, matkailu, muotoilu) tukevat maisteriohjelmat. Lapin yliopiston tarjonta näytti herättävän hiukan ihmetystä Helsingin toimittajissa, epäilipä joku taloustoimittajien taholta, että onko Lapin yliopistolla jo liikaakin koulutuksen keihäänkärkiä.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun rehtori Pentti Tieranta korosti, että yliopisto ja ammattikorkeakoulu eivät ole päällekkäisiä kouluttajia. Kun yliopisto on perinteisesti kouluttanut työvoimaa julkiselle sektorille niin ammattikorkeakoulu kouluttaa puhtaasti yksityiselle sektorille. Ammattikorkeakoulun vahvuuksista Tieranta nosti esille tekniikan ja matkailun sekä alueen yrittäjyyden tukemisen. Tieranta piti ammattikorkeakoulua alueelle vielä syntymättömien firmojen etujärjestönä.

Elinkeinopäällikkö Eila Linna Elinkeinokehittäjä eerosta puhui kolmen kunnan (Rovaniemi, Rovaniemen maalaiskunta ja Ranua) ja niiden yhteensä 63 000 asukkaan näkökulmasta. Linna mielsi eeron kehittämisorganisaatioksi, joka toimii yritysten ja oppilaitosten välissä.

Liiketoimintayksikön johtaja Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy.stä toi tilaisuuteen yrityksen näkökulmaa. Ikäheimon mukaan alueella tarvitaan sekä yliopistoa että ammattikorkeakoulua. Lisäksi hän esitteli muutamia käytännön projekteja, joissa yritys on tehnyt yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa.

Valkeus Interactiven toimitusjohtaja Petri Kotro teki selkoa alueen yrityselämän kehittymisestä sekä siitä miten se niveltyy Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kehittymiseen1990-luvun alusta lähtien. Taiteiden tiedekunnan vanavedessä syntyneistä yrityksistä Kotro nosti esille CCC:n, Valkeuden, Prosoponin sekä Jabban. Yritykset työllistävät alueella noin 60 työntekijää, mutta ala sisältää suuria kasvun mahdollisuuksia, varsinkin interaktiivisen 3D -grafiikan alueella.

Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula piti korkeakoulujen hajasijoittamista itsenäisyyden ajan poliittisesti merkittävimpänä tekoja. Tuomi-Nikulan mukaan vuoriteollisuus on nostamassa päätään Lapin tulevaisuuden horisontissa.

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi