Ari Kunnari keskittyy tutkimuksessaan liikuntaa opettavien kokemuksiin, toisin kuin yleisimmin koululiikuntaan liittyvissä tutkimuksissa. Tutkimus avaa uuden ajattelutavan liikunnan suunnitteluun, opettamiseen ja opettajan työhön.

– On tärkeää, että liikuntaan liittyviä kokemuksia ja merkityksiä tarkastellaan myös opettajien näkökulmasta, Kunnari sanoo.

Kunnarin mukaan kouluopetuksessa liikunnalliset taidot nähdään ja tuodaan esille edelleen liikuntalajien osaamisena ja oppilaan osaamista mitataan liikunnan lajitaitojen kautta.

– Näin toimitaan edelleen, vaikka viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet liikuntamuodot, joissa ilmaisu ja esiintyminen ovat vahvasti mukana. Tällaisia liikuntalajeja ovat esimerkiksi lautailu tai skeittaus, Kunnari sanoo.

Kunnari nostaa tutkimuksessaan esille liikuntapääoma-käsitteen, joka muodostuu viidestä eri osa-alueesta: kilpailu, terveys, ilmaisu, yhteisöllisyys ja itsen kehittyminen. Opettajien oma liikuntapääoma näyttää ohjaavan liikunnan opetusta sekä tapoja kohdata ja nähdä liikkuva oppilas.

– Näyttää siltä, että opettajat ehkä tahattomastikin toimivat oman koulutuksensa rakenteiden ja yhteiskunnan terveyttä ja fyysisyyttä korostavien arvojen mukaisesti, minkä seurauksena koululiikunta ei tarjoa oppilaalle riittävän monipuolisia kokemuksia liikunnasta. Ratkaisu ongelmaan voisi olla monipuolista liikuntapääomaa rakentava kokemuspohjainen liikunnanopetus, Kunnari pohtii.

Tutkimukseen osallistuneiden opettajien liikuntapääomassa korostuivat terveys ja itsen kehittymisen osa-alueet. Terveyden pääomaa muotoutuu tunteiden, fyysisen terveyden, kunnon ja monipuolisen liikunnan tarjoamista kokemuksista. Itsen kehittymisen pääomaa taas muotoutuu kokemuksista, joita kertyy oivalluksista ja ymmärryksestä henkiseen kasvuun tai taidon opettamiseen ja oppimiseen.

Kunnari kuvaa tutkimuksessaan opettajien tapaa kohdata ja vaikuttaa oppilaaseen kehon, tajunnan ja situaation kanavan kautta. Kehon kanavan kautta opettaja vaikuttaa oppilaan fyysiseen toimintaan, tajunnan kanavan kautta vaikutetaan oppilaan ymmärrykseen ja tunteisiin. Situaation kanavan kautta opettaja pyrkii vaikuttamaan oppilasta koskettavaan ympäröivään maailmaan, mm. oppimisympäristöön, mutta myös arvoihin ja asenteisiin.

Tutkimushenkilöinä oli 11 liikunnan aineenopettajaksi pätevöitynyttä luokanopettajaa. Haastattelut suoritettiin marras-joulukuussa 2007. Tutkimusaineisto analysoitiin tähän tutkimukseen sovelletun fenomenologisen metodin avulla.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
KL Ari Kunnarin väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus "Liikuntapääoma ja holistinen ihmiskäsitys liikuntaa opettavan työssä" tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 27. toukokuuta 2011 klo 12, luentosali 2, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi.
Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat dosentti Lauri Kemppinen Turun yliopistosta ja emeritus professori Mikko Korkiakangas. Kustoksena toimii professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Taustatietoja väittelijästä:
Ari Kunnari on syntynyt Paimiossa 1964. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Haukiputaan lukiossa 1983. Kunnari on valmistunut Lapin yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi 1998 ja kasvatustieteen lisensiaatiksi 2007.

Työurallaan Kunnari on toiminut 10 vuotta luokanopettajana ja liikunnanopettajana Kolarissa, Tervolassa ja Rovaniemellä. 1.8.2006 lähtien hän on toiminut liikunnan didaktiikan lehtorina Lapin yliopistossa.

Kunnari on toiminut RoPS:an C-, B- ja A-junioreiden valmennuksessa vuosina 1995–2004.

Lisätietoja:
Ari.Kunnari[at]ulapland.fi
Puhelin 040 484 4118
Puhelin 040 516 1231

Julkaisun tiedot:
Kunnari Ari: Liikuntapääoma ja holistinen ihmiskäsitys liikuntaa opettavan työssä
Rovaniemi: Lapin yliopisto 2011, 236 s.
Acta Universitatis Lapponiensis 205
Väitöskirja: Lapin yliopisto
ISSN: 0788-7604
ISBN: 978-952-484-454-3

Tiedote/LaY/ViestintäOT