Suomalaisessa yliopistomaailmassa on ollut 1980-luvulta lähtien vallalla tulosajattelu, jonka oikeutusta on perusteltu mm. liian pitkillä valmistumisajoilla ja vähäisillä tutkintojen määrillä. Parissakymmenessä vuodessa valmistuneiden maistereiden määrä on tuplaantunut ja tohtoreiden määrä on yli nelinkertaistunut.  

– Samaan aikaan työmarkkinoiden imu hiipuu ja akateeminen työttömyys myös tohtoreiden osalta lisääntyy, Kurtakko sanoi.

Kurtakon mukaan koulutuspolitiikka on valjastettu elinkeinopolitiikan työkaluksi ja valta on siirtynyt elinkeinoelämän ja koulutuspolitiikan tekijöille. Yliopistot on ajettu ahdinkoon, josta ulospääsemiseksi on suostuttu mihin tahansa. On hyväksytty uusi palkkajärjestelmä, uusi palvelukeskusjärjestelmä, uusi yliopistolaki ja rakenteellisen kehittämisen ohjelma.

– Uudistukset ovat lisänneet työntekijöissä epävarmuutta ja ahdistusta sekä ennen kaikkea ne ovat lisänneet työn määrää. Tulosjohtaminen on ajanut yliopistot mittausmaniaan ja numerohulluuteen. Kustannustietoisuus on yliopistoissa kiistämättä parantunut, mutta samalla työmäärä erilaisten kustannusten laskennassa on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Kurtakko myönsi, että yliopistokoulutuksessa on toki puutteita, mutta hänen mielestään puutteiden syyksi eivät kelpaa laiskat työntekijät vaan markkinatalouden oppeihin yksisilmäisesti hurahtaneet koulutuspolitiikan tekijät.

– Toki myönnän, että yliopistokoulutus tarvitsee tuotekehittelyä. Meillä on edessämme jatkuvasti erilaistuvat työmarkkinat. Samanaikaisesti meillä on koulutettavana ihmisiä, joiden tarpeet ja tilanteet koulutuksen suhteen ovat myös monenlaiset. Kummassakin suunnassa pitäisi voida edetä.

Kurtakko näkee koulutuksessa myös rakenteellisia ongelmia. Esimerkiksi tohtorikoulutuksessa koulutettavien joukko edustaa kahden kerroksen väkeä. On niitä, jotka tekevät väitöskirjaansa päätoimisesti jossakin tutkijakoulussa, ja niitä, jotka kustantavat itse koulutuksensa.  

Kurtakko pohti puhuessaan myös yliopistolaisten moraalia tulosvastuun puristuksessa. Hän kysyi rappeuttaako tulosjohtaminen moraalia.  

– Yliopistoihmisen työ on tänä päivänä nuorallatanssia. Hän yrittää toteuttaa akateemisia ihanteita mutta joutuu samalla käyttämään aikaansa tehtävissä, joiden mieltä hän ei välttämättä ymmärrä ja/tai jotka lankeavat hänen osaamisalueensa ulkopuolelle.

Puheensa lopuksi Kurtakko kysyi, millä oikeutuksella koulutuspolitiikan toteuttajat murtavat tuhatvuotista akateemista traditiota ja millä oikeutuksella yliopistolaisia estetään tekemästä oikeita ja hyviä tekoja tutkimuksen ja opetuksen traditiota kunnioittaen.

– Toivoisin jokaiselta yliopistolaiselta rohkeutta ja voimaa vastustaa akateemista perinnettä tuhoavia uudistuksia ja puolustaa toimintaansa moraalisin argumentein, Kurtakko kannusti.

Puhe kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: www.ulapland.fi/vuosipaiva2008

Lisätietoja:
Kyösti Kurtakko
Puhelin 040 763 9517

LaY/Viestintä/OT