LYY on erityisen huolestunut oikeustieteiden tutkintojen laadusta, sillä jo tällä hetkellä kilpailu pätevästä opetus- ja tutkimushenkilökunnasta on kovaa.

– Sen sijaan, että ministeriö antaa uuden tutkinnonanto-oikeuden, ministeriön pitäisi keskittyä kehittämään nykyistä koulutusta laadukkaammaksi, pohtii LYYn hallituksen puheenjohtaja Micke Kari.

Suunnitteilla olevat 40 aloituspaikkaa voitaisiin helposti kattaa nykyisiä sisäänottoja hieman suurentamalla. Myös Suomen Lakimiesliitto on vastustanut uuden tutkinnonanto-oikeuden myöntämistä.

– Tämä on puhdasta aluepolitiikkaa, mitään koulutuspoliittisia perusteita tälle päätökselle ei ole. Tuskin kukaan kuvittelee, että kaavailtu 40 aloituspaikkaa olisi lopullinen määrä, vaan vaade aloituspaikkojen määrän kasvattamiseen on vain ajan kysymys, toteaa Suomen Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander.

Itä-Suomen yliopiston uusi tutkinnonanto-oikeus ei ole linjassa edes ministeriön omien profiloitumisvaatimusten kanssa.

– Jatkossa pienistä sisäänotoista pyritään muualla luopumaan, mutta nyt ollaan kuitenkin lisäämässä yksi. Tämä ei ole loogista, Kari jatkaa.

Tilander on Karin kanssa yhtä mieltä:

– Hankkeelle ei ole päivänvalon kestäviä perusteita. Koulutuspolitiikan pitkä linja on ollut vahvistaa olemassa olevia yksiköitä ja keskittää toimintaa sinne, missä edellytykset ovat parhaat.

Tällä hetkellä oikeustieteen tutkinnonanto-oikeus on Lapin yliopiston lisäksi Helsingin ja Turun yliopistoilla.

Lisätietoja:
LYYn hallituksen puheenjohtaja Micke Kari
045-137 9026 tai puheenjohtaja(a)lyy.fi
Suomen Lakimiesliiton viestintäpäällikkö Juhana Harju
041-458 0033 tai juhana.harju(a)lakimiesliitto.fi