Arktisen alueen tundralle on ollut tyypillistä matala kasvillisuus, mutta ilmaston lämpeneminen on lisännyt korkeampien kasvien määrää kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, johon on osallistunut 130 biologia eri tutkimuslaitoksista.
Tundralle tyypillistä kasvillisuutta ovat matalat varvut ja muutaman senttimetrin korkuiset ruohot, jotka myötäilevät maata, ja kasvillisuus on sopeutunut vaikeisiin sekä karuihin olosuhteisiin. Uudet, korkeammat kasvilajit ovat kuitenkin vallanneet hiljalleen ympäristöä ja tundran kasvillisuuden korkeus on kasvanut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.
Tutkijat tarkastelivat lähes 120 tundra-aluetta, joista suurin osa sijaitsee Alaskassa, Kanadassa, Islannissa, Skandinaviassa ja Siperiassa.
"Korkeuden kasvua ei ollut tapahtunut vain muutamissa paikoissa vaan lähes kaikkialla", kertoo johtava tutkija Anne Bjorkman Senckenberg Biodiversity and Climate Research Centrestä.
Tutkijat havaitsivat, että sen lisäksi, että yksittäiset lajit ovat kasvaneet pidemmiksi, toiset lajit ovat myös levinneet tundralle sen lähiympäristöistä tai paikallisista lämpimämmän mikroilmaston saarekkeista. Tutkijat eivät kuitenkaan yllättäen löytäneet näyttöä siitä, että korkeampien lajien levittäytymisen myötä matalammat lajit olisivat vähentyneet.
”Jos korkeampien lajien leviäminen jatkuu samaan malliin, tundran kasvien korkeus saattaa nousta 20–60 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä”, Björkman kertoo.
Kuva: Anne Björkman
Tutkijat arvioivat kasvun johtuvan ilmaston lämpenemisestä. Tutkimus kattaa kolme vuosikymmentä ja tuona aikana arktisen alueen kesälämpötila on noussut noin yhden celsiusasteen ja talvilämpötila puolitoista astetta.
Tundralla oleva ikirouta sisältää yhden kolmasosan maailman maaperään sitoutuneesta hiilestä, josta voi ikiroudan sulaessa vapautua ilmakehään merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja. Korkea kasvillisuus voi nopeuttaa tätä prosessia, koska korkeat kasvit keräävät enemmän lunta, mikä eristää maaperää ja ehkäisee sen jäätymisen nopeasti ja syvältä talviaikaan.
”Vaikka asiassa on vielä paljon epävarmoja tekijöitä, korkeampi kasvillisuus saattaa kiihdyttää ilmastonmuutosta niin arktisilla alueilla kuin muuallakin maailmassa”, Björkman kertoo.
Tutkijat arvioivat, että lämpötilan lisäksi myös ilmaston kuivuudella tai kosteudella on merkitystä tundran kasvillisuuteen pitkällä aikavälillä.
”Jotta voimme ennustaa, miten tundran kasvillisuus reagoi tulevaisuudessa, meidän on huomioitava lämpötilan muutoksen lisäksi veden saatavuus. Sademäärien, sadejaksojen vaihteluiden ja lumien sulamisajankohtien muutokset voivat vaikuttaa merkittäväksi tundran kasvillisuuteen”, toteaa Nadja Rüger German Centre for Integrative Biodiversity Research (iDiv) –tutkimuslaitoksesta.
Tutkimusartikkeli “Plant functional trait change across a warming tundra biome” on julkaistu 26.9.2018 arvostetussa Nature-lehdessä.
Lisätietoja:
Bjorkman, A. et al. (2018): Plant functional trait change across a warming tundra biome. Nature, doi: doi.org/10.1038/s41586-018-0563-7
Tutkimusprofessori Bruce Forbes
Arktinen keskus, Lapin yliopisto
+358408479 202, bruce.forbes(at)ulapland.fi
Dr. Anne Bjorkman
Senckenberg Biodiversity and Climate Research Centre
+49 (0)69 7542 1914, anne.bjorkman(at)senckenberg.de
Dr. Nadja Rüger
German Centre for Integrative Biodiversity Research (iDiv)
Leipzig University
+49 (0)341 9733168, nadja.rueger(at)idiv.de