Korkealaatuiseen akateemiseen tutkintoon pyritään kehittämällä tutkintorakennetta, opetusta ja opiskelua, oppimisympäristöjä sekä muita opetuksen tukirakenteita.

Strategian mukaan maisterin tutkinto on Lapin yliopiston perustutkinto. Opiskeluoikeus myönnetään edelleen suoraan maisterin tutkintoon ja jatko-opintojen edellytyksenä on jatkossakin maisterin tutkinto. Alempaa korkeakoulututkintoa kehitetään osana perustutkintoa.

Ammattikorkeakouluopintojen hyväksilukeminen edellyttää tieteenalakohtaisten valtakunnallisten periaatteiden luomista. Lapin yliopisto edistää omalta osaltaan periaatteiden toteutumista.

Lisääntyvässä kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa turvataan opintojen hyväksilukeminen. Ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia siirtyä tutkinto-opiskelijoiksi Lapin yliopistoon parannetaan luomalla uusia vieraskielisiä koulutusohjelmia, kehittämällä rekrytointia sekä valintajärjestelmiä.

Peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen raja-aitaa madalletaan vahvistamalla peruskoulutuksen tutkimuksellista otetta. Yliopisto panostaa erityisesti tutkijakoulutukseen ja tutkimukseen, mikä parantaa myös peruskoulutuksen laatua.

Työelämän lisääntyvät vaatimukset otetaan myös huomioon. Perustutkintoja kehitetään rakenteiltaan ja sisällöiltään sellaisiksi, että ne antavat opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet suunnitella opintonsa ja kehittää valmiuksiaan kohdata työelämän muutokset.

Opetus vuorovaikutteiseksi

Tavoitteena on kehittää opetusta niin, että opetus ja oppiminen siirtyy yksisuuntaisesta tiedonvälityksestä vuorovaikutukseen. Yliopisto-opettaja kantaa yhä enemmän vastuuta ei vain tiedon välittämisestä, vaan myös sen vastaanottamisesta ja prosessoinnista.

Ohjausjärjestelmän toimivuutta, ohjausprosesseja, ohjausmenetelmiä ja sisältöjä arvioidaan ja kehitetään vastaamaan niitä tavoitteita, joita korkealaatuiselle akateemiselle tutkinnolle on asetettu. Oppimista koskevaa palautteenantoa tehostetaan, opiskelijoiden itsearviointivalmiuksia tuetaan sekä valmiuksia elinikäiseen oppimiseen parannetaan. Opettajatuutorointia edistetään kaikissa tiedekunnissa. Opintojen ohjauksen tulee olla normaalia toimintaa, jossa yliopiston opettajat ja muu henkilökunta ovat aloitteellisia ja tukevat opiskelijoita opintojen solmukohdissa.

Opetussuunnitelmat ongelmakeskeisiksi

Opetussuunnitelmia kehitetään ongelmakeskeisiksi. Opetusmuotoja monipuolistetaan edelleen ja opetusta kansainvälistetään. Kansainvälisen opettajavaihdon edellytyksiä parannetaan. Opiskelijoille turvataan mahdollisuudet osallistua kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja opiskeluun monikulttuurisessa ympäristössä lisäämällä opetuksen tarjontaa, kehittämällä yliopiston yhteisiä poikkitieteellisiä opintokokonaisuuksia sekä tutkintoon johtavia englanninkielisiä ohjelmia.

Opetusjärjestelyihin lisää joustoa

Opetusjärjestelyissä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden erilaiset taustat ja elämäntilanteet mahdollisuuksien mukaan.

Tieto- ja viestintätekniikka integroidaan opetukseen niin, että opiskelijoiden mahdollisuudet joustavaan opiskeluun, opintojen ohjaukseen ja sivuaineiden suorittamiseen kasvavat. Osallistumalla virtuaaliyliopiston hankkeisiin laajennetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia monipuolisempaan opiskeluun.

Maakuntakorkeakoulun toimintamallissa koulutus ja siihen liittyvät uudet opetusjärjestelyt otetaan järjestelmällisen alueellisen kehittämisen välineiksi. Virtuaaliopetus on tärkeä osa toimintamallia. Maakuntakorkeakoulu edellyttää uudenlaisten opetusjärjestelyjen kehittämistä laadukkaiden akateemisten tutkintojen tuottamiseksi.

Akateemiseen opettajuuteen

Strategian mukaan yliopisto-opetuksen tulee perustua entistä vahvemmin akateemiseen opettajuuteen. Opettajien mahdollisuuksia tutkimustyöhön ja uusiutumiseen tuetaan. Mahdollisuudet sapattivapaajärjestelmän käyttöönottoon selvitetään ja tutkimustyö pyritään sisällyttämään vuorovuosina myös lehtoreiden työsuunnitelmiin.

Opetushenkilökunnan virkarakennetta kehitetään siten, että se tukee entistä paremmin mahdollisuuksia tutkimustietoon perustuvaan opetukseen. Yliopiston henkilöstöstrategian uusimisen yhteydessä kehitetään toimenpiteitä, joilla varmistetaan korkeatasoisen opettajakunnan rekrytointi ja sitoutuminen yliopistoon.

Opetuksen ja oppimisen kehittämistyön tueksi opetushenkilökunnalle järjestetään korkeakoulupedagogista koulutusta ja ohjausta.

Ulkoista arviointia kehitetään kansainväliseen suuntaan. Sisäisessä arvioinnissa opetuksen systemaattista ja jatkuvaa arviointia kehitetään niin, että kullakin yksiköllä on oma dokumentoitu tapansa arvioida opetuksen laatua ja menettelyt arviointitiedon hyödyntämiseen.

Uutisen lisäsi: LaY/Viestintä/ ot