Rehtori, hyvät kutsuvieraat ja yliopiston väki

Olemme tänään kokoontuneet viettämään yliopiston vuosipäivää juhlan merkeissä. Tänään työntekijöitä palkitaan pitkästä ja ansiokkaasta työstä Lapin yliopiston palveluksessa. Mielessämme vilahtavat menneet vuodet ja tulevaisuus häämöttää horisontissa. Miltä tulevaisuutemme näyttääkään?

Valtionsektorin työn arvostus ja työnkuvien kehittyminen viime vuosina verrattuna yksityisen sektorin työpaikkoihin on kokenut muodonmuutosta. Olemmeko pystyneet vastaamaan ajan haasteisiin ja kehittymään muutosten mukana? Monet työyhteisömme muutokset ovat olleet monesti uuden kehittymisen alku. Lapin yliopisto on rohkeasti tarttunut vaativiin haasteisiin ja kehittynyt näiden vuosikymmenten aikana laadukkaan yliopisto-opetuksen kehdoksi Lapissa.

Lapin yliopisto työyhteisönä ja aluekehittäjänä tulee kohtaamaan monia uusia haasteita kuten meidän toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2006-2009 mainitaan. Tarkastelen tässä muutamia mielestämme tärkeitä kehitysnäkökulmia.

Valtionhallinnon suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on muuttumassa. Aiemmin suunnittelun ja seurannan keskiössä ollut tehokkuus (siis määrälliset tavoitteet) tulee käsitteenä laajenemaan ja kattamaan tuottavuuden, taloudellisuuden ja kannattavuuden näkökulmat. Laatutavoitteista luodaan jatkossa entistä paremmin toiminnan kehittämistä tukevat laadunhallinnan menettelyt, jossa yhdessä laatua koskevien tavoitteiden rinnalle luodaan selkeä kriteeristö laadun arviointiin, sovitaan niihin liittyvät arviointimenettelytavat, vastuut arvioinnin tulosten hyödyntämiselle ja menettelyt positiivisen laatukehityksen palkitsemiselle.

Entistä selkeämmin toiminnan suunnitteluun ja seurantaan tulee mukaan toiminnan vaikuttavuustavoitteiden määrittely ja niiden vaikutusten seuranta. Samalla henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen nousevat yhä keskeisempään rooliin, osaksi valtionhallinnon ohjausjärjestelmää.

Tuloksellisuuden ja sitä seurannassa koskevien oikeiden ja riittävien tietojen peruskriteerit määräytyvät jatkossa niin sanotun tulosprisman perusteella.

Lapin yliopistossa tulosprisman kärjen muodostaa yliopiston vaikuttavuus strategia, jossa korkeinta huippua edustaa yliopiston lähetystehtävä (missio), yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (strategiset tavoitteet) ja arvot, joiden varaan tuloksellinen toiminta rakennetaan.

Henkilöstön näkökulma
Uutena asiana tulosprisman myötä ohjauksen piiriin nousee henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Meidän talossamme tämän osion hallinta nousee esille tulossopimuskausittain laadittavan henkilöstösuunnitelman muodossa. Voimavarojen sisällöllisessä suuntaamisessa ohjenuorana toimii yliopiston strategia, määrällisessä suuntaamisessa puolestaan eri yksiköiden ja oppiaineiden tasapainoinen kehittäminen ja sitä kautta toiminnan laadun turvaaminen. Yliopiston henkilöstöstrategiassa osaaminen on työhyvinvoinnin ohella toinen keskeisistä kehittämiskohteista. Jatkossa osaamisresurssin tarkastelusta tulee entistä keskeisempi osa yliopiston suunnittelu- ja seurantajärjestelmää.

Yliopisto on sitoutunut vuoden 2005 aikana ottamaan käyttöön uuden, työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän, jossa on mukana myös henkilökohtaisen osaamisen arviointi. Yliopisto on myös sitoutunut laatimaan henkilöstötilinpäätöksen, jossa osaaminen muodostaa yhden näkökulman.

Henkilöstötilinpäätös
Henkilöstön merkitys yliopiston arvoa luovassa toiminnassa kasvaa, kun informaation ja tiedon merkitys yhteiskunnassa lisääntyy. Tästä syystä perinteinen, yliopiston kirjanpitoaineistoon perustuva toiminnan seuranta ei ole enää riittävää. Henkilöstötilinpäätös antaa  kuvan henkilöstövoimavarojen tilasta ja sen kestävyydestä pitkällä aikavälillä.

Henkilöstötilinpäätöksen laadintavaiheessa on välttämätöntä olla mukana useita tahoja: johdon, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja henkilöstön edustus ovat tarpeellisia. Laajalla pohjalla valmisteltu raportti antaa sille luotettavuutta ja käytettävyyttä.

Raportin tulee olla jokaisen saatavilla työpaikalla. Lisäksi on pidettävä  tiedotus- ja keskustelutilaisuus henkilöstölle aina raportin valmistumisen jälkeen. Hyväksyttyjen kehittämistavoitteiden toteutumisen arviointi voidaan kytkeä vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitteluun. Henkilöstötilinpäätös on yhtä hyvin johdon kuin henkilöstönkin väline henkilöstöresurssin kehittämisessä ja hyvinvoinnin parantamisessa.

Työssäjaksaminen Lapin yliopistossa
Useat meistä sinnittelevät vähintäänkin voimavarojensa rajoilla ja seurauksena on turhan monella ollut uupuminen tai pitkät sairaslomat. Uupumuksen seuraukset koskettavat välillisesti myös monia muita, etenkin uupumisesta kärsivien perheitä ja muita läheisiä. Kun työ nielee liikaa voimavaroja, ei niitä enää jää riittävästi muuhun toimintaan, kuten ammatilliseen kouluttautumiseen ja muiden läheisten kanssa aktiiviseen yhdessäoloon. Kuitenkin lasten ja nuorten tasapainoinen kasvu ja kehitys edellyttäisi myös sitä, että vanhemmilla olisi aikaa ja voimavaroja olla yhdessä perheensä kanssa.

Toisaalta iäkkäämpiä, pitkän työuran jo tehneitä työntekijoitä uhkaa niin ikään monet työuupumuksen aiheet, kuten jatkuvien muutosten ja uusien tehtävien aiheuttamat pelot oman osaamisen riittävyydestä ja jaksamisesta. Jokaisen työssä on paljon muutoksia, joihin sopeutuminen vie voimia vaikka muutos johtaisikin työntekijän kannalta myönteiseen suuntaan. Erittäin suuri työuupumuksen aiheuttaja on epävarmuus työn jatkumisesta etenkin pätkätyön tekijöillä. Pätkätyöt rajoittavat vakavasti elämisen mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suunnittelua.

Työelämää on kehitettävä työssä jaksamista tukevaksi. Työntekijöiden irtisanomissuojan on oltava vahva esim. työnantajan uudelleensijoitus- ja koulutusvelvoitteiden osalta. Erittäin tärkeää on vähentää pätkätöitä ja muuttaa lyhytaikaiset määräaikaiset työsuhteet vakituisiksi. Etenkin tässä olisi julkisen sektorin työnantajan toimittava tiennäyttäjänä. Töiden mitoittaminen työkyvyn mukaan olisi myös työnantajalle taloudellisesti järkevää. Tuleva työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä hyvin toteutettuna on hyvä askel työuupumisen lieventämiseksi.

Työstä saatava palaute
Työyhteisön olosuhteisiin vaikuttaa olennaisesti myös siitä saatava korvaus, palkka ja arvostus. Valtionsektorilla palkkausjärjestelmän uudistuminen henkilöstön näkökulmasta muun muassa edesauttaa työntekijän uralla etenemistä, ja työhön ja työyhteisöön sitoutumista ja lisää työtyytyväisyyttä. Näillä eväillä edesautetaan laadukkaampien tuloksien saavuttaminen ja tärkeimmän resurssitekijän henkilöstön hyödyntäminen tulosten saavuttamiseksi. 

Edunvalvonnan rooli näissä muutostilanteissa ja uudistuksissa korostuu entisestään. Laadukas ja asiantunteva edunvalvoja toimii puskurina työntekijän ja työnantajan välillä erimielisyystilanteissa.  Liittojen toimesta tarvitaan entistä enemmän täsmäkoulutusta ja työnohjausta.

Kansainvälistymisen haaste
Kansainvälistyminen asettaa uudenlaisia haasteita koko henkilöstölle. Kehittymisen ja kouluttautumisen tarve koko henkilökunnan osalta lisääntyy. On tarve muuttua työympäristömme mukana ja muuttaa totuttuja työskentelytapojamme. Ja lisääntyvät kansainväliset kontaktit ja opiskelijat lisäävät vieraiden kulttuurien tuntemuksen lisäämistä ja kielitaidon merkitystä. Onko meillä varauduttu laajamittaiseen henkilöstökoulutukseen tältä osin? Voin ilokseni todeta, että ainakin henkilökunnan kielikoulutus on talossamme hyvin  järjestetty.

Mutta miten minä pienoinen pystyisin omalla työpanoksellani varmistamaan laadukkaan ja hyvän työtuloksen omassa yksikössäni? Olenko tarpeeksi motivoitunut, kriittinen, valveutunut ja jaksava kaikkiin yksikköni ulkopuolelta tuleviin muutospaineisiin?

Minunkin työni tuloksia mittaroidaan jossakin muualla; tyytyväinen opiskelija vie viestiä yliopistostamme muualle Suomeen ja maailmaan, laadukas tutkimus tuo uusia tutkimustilauksia, hyvin tehty työ tuo aina mukaan uusia haasteita sekä rahaa työn tekemistä varten. Omalta osaltani hyvä henkinen ja fyysinen kunto, motivaatio, ammatillinen osaaminen ja jaksaminen edesauttaa selviytymistä päivästä toiseen. Kaikkien meidän työpanosta tarvitaan Lapin yliopiston koneiston pyörittämistä varten.

Yhteen hiileen puhaltamalla ja yhdessä tekemällä me pohjoisen osaajat teemme laadukasta työtä myös tulevaisuudessa Pohjoisen puolesta - pohjoista varten.

Lisätietoja:

Kongressisihteeri Raija Kivilahti
Lapin yliopiston henkilökuntayhdistys ry.
Puhelin, 040-568 4890
www.ulapland.fi/layhy
www.yhlf.i

LaY/Viestintä/OT