Rehtori Mauri Ylä-Kotolan mukaan Vanhasen hallitusten yliopistouudistus rakentui pitkälti elinkeinoelämän ajaman huippuyliopistoajattelun ympärille. Suomalaisia yliopistoja pidettiin takapajuisina, vanhanaikaisina, sisäänpäinkääntyneinä ja köyhinä valtion tilivirastoina, joista yksi haluttiin nostaa muiden yläpuolelle teknillisen tutkimuksen laadussa ja tähän kytkeytyvässä tutkimustulosten kaupallisessa soveltamisessa, johon insinööriajattelussa kytkettiin vielä tuotteistaminen ja tuotteiden koristelu designilla, brändillä ja estetiikalla. Koska suomalainen yhteiskunta keskittyy pääkaupunkiseudulle ja esimerkiksi Oulun teknologiabuumin parhaan ajan nähtiin jo muuttuneen historiaksi, niin Vanhasen johtaman valtioneuvoston oli helppo valita yksi espoolainen ja kaksi helsinkiläistä korkeakoulua huippuyliopiston rakennuspuiksi.

Ylä-Kotolan mukaan mikään näistä korkeakouluista ei ylittänyt esimerkiksi Oulun yliopistoa kansainvälisillä mittareilla arvioidussa tieteen tasossa tai laajuudessa, mutta metropolipolitiikka käänsi vaa’an siihen suuntaan, että juuri niin sanotun Polin, yritysjohtajien perinteisen koulun, ympärille haluttiin rakentaa suomalainen huippuyliopisto. Helsingin ja Espoon huippuyliopistolle, Aallolle, suunnattu valtionavun taloudellinen tasokorotus oli omaa luokkaansa eikä esimerkiksi Itä-Suomeen tai Turkuun fuusion kautta syntyneille uusille yliopistoille ohjattu kuin vaatimaton lisärahoitus Aaltoon verrattuna, Ylä-Kotola totesi.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Micke Kari käsitteli puheessaan muun maussa sitä, mikä tekee Rovaniemestä Suomen parhaan opiskelijakaupungin. Karin mukaan Rovaniemellä on stressivapaa ympäristö, opiskelijoiden keskuudessa vallitsee yhteisöllisyyden tunne, yliopisto on opiskelijaystävällinen, korkeakoululiikuntaa voi harrastaa läpi vuoden ja yliopiston henkilöstö ja johtoryhmä ovat helposti opiskelijoiden tavoitettavissa.

Kari käsitteli puheessaan myös ikävämpiä asioita eli Lappiin kohdistuneita leikkauksia. Karin mukaan opiskelijan silmin leikkaukset ovat jopa hämmentäviä. Esimerkkinä leikkauksista hän mainitsi hallinto-oikeuden siirtämisen Ouluun, ehdotuksen lakkauttaa Rovaniemen keskusrikospoliisin toimipiste sekä Kemi-Tornion ammattikouluun kohdistuneet leikkaukset.

Avajaisten juhlapuhuja, Arktisen yliopistoverkosto University of the Arcticin vararehtori Jan Henry Keskitalo käsitteli puheessaan korkeakoulutusta alkuperäiskansojen näkökulmasta. Hän painotti, että alkuperäiskansojen rooli, näkökulmat ja perinteet tulee huomioida kaikessa korkeakoulujen toiminnassa. Alkuperäiskansojen kulttuuriperintöä ja arvoja tulee kunnioittaa niin yksilötasolla kuin koulutusjärjestelmien tasolla: käytännössä on pyrittävä luomaan esimerkiksi koulutusmahdollisuuksia, jotka mahdollistavat akateemisten opintojen ja kulttuuristen arvojen yhdistämisen ja jotka heijastavat alkuperäiskansojen omia kehittämistarpeita.

Lisäksi Keskitalo tähdensi korkeakoulujen, alkuperäiskansojen hallintoelinten ja järjestöjen sekä kunnallishallinnon yhteistyötä yhteisöille tärkeiden koulutusohjelmien rakentamisessa: hän muun muassa esitti, että alkuperäiskansojen edustajia tulisi olla mukana korkeakoulujen hallintoelimissä.

Lapin yliopiston lukuvuoden 2012–2013 avajaisissa puhuneen rehtori Mauri Ylä-Kotolan, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Micke Karin ja Arktisen yliopiston vararehtori Henry Keskitalon puheet löytyvät Lapin yliopiston sivuilta osoitteesta: www.ulapland.fi/avajaiset2012