Yliopistoyhteisö
 
avajaiset_1.jpg
Lapin kamariorkesterin jousisoittajat esiintyivät lukuvuoden avajaisissa. Kuva: Marko Junttila.

Lapin yliopiston lukuvuosi avattiin perinteisin menoin ja UArcticia juhlistaen

7.9.2021

Lapin yliopiston lukuvuosi 2021–2022 avattiin perinteisissä lukuvuoden avajaisissa 6. syyskuuta 2021. Samalla juhlistettiin 20-vuotiasta arktista yliopistoverkostoa University of the Arcticia (UArctic). Avajaisissa puhuivat Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, UArcticin presidentti Lars Kullerud, Ranskan Suomen-suurlähettiläs Agnès Cukierman sekä Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Elina Kuula.

Rehtori Antti Syväjärvi pitämässä lukuvuoden avajaispuhetta.
Rehtori Antti Syväjärvi. Kuva: Marko Junttila.

Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi esitti lukuvuoden avajaispuheessaan kritiikkiä suomalaiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen esitetyistä leikkauksista, jotka ovat budjettiriihessä maan hallituksen pöydällä.

– Suunnitelmat ovat sen suuntaisia, että muutaman vuoden sisällä olemme pysyvästi jääneet jälkeen TKI-rahoituksessa verrattuna moneen muuhun kilpailijamaahan. Leikkaukset tulevat näkymään korkeakouluissa, sen jälkeen osaamisen tasossa ja innovaatioissa, lopulta yhteiskunnassa ja sen hyvinvoinnissa, Syväjärvi sanoi.

Syväjärven mukaan TKI-rahoitusleikkauksilla näivetetään tiedettä, taidetta ja kehittyvää osaamista ja leikkausten hedelmistä – pahoista sellaisista ellei jopa pilaantuneista – saamme nauttia vuosikymmenen lopulla.

– Varovaisesti arvioiden leikkausten vaikutus esimerkiksi Lapin yliopistoon olisi miljoonaluokkaa vuositaseilla, jolloin jokainen voi arvioida iskun vaikutuksen pitkällä aikavälillä. TKI-rahoitusta myöskään ei voi rakentaa uhkapelien, pajatson pelaamisen tai pitkävedon varaan, vaan koko kansakunnan ja eri alueiden menestyminen pitää turvata budjetin peruskehyksestä, Syväjärvi totesi.

Nämä rahoituksen näkymät vaikuttavat Syväjärven mukaan myös Suomen ja Lapin kykyyn houkutella lahjakkaita opiskelijoita ja tutkijoita, joiden toimintakenttä on globaali. Myös houkuttelevuus globaalien osaamisten investointikohteena riippuu siitä, onko tarjoilla korkeatasoista ja monipuolista tutkimusosaamista.

– Myös yliopistokoulutus vaarantuu, sillä korkein opetus perustuu tutkimukseen, rehtori huomautti.

Rehtori Syväjärvi otti myös kantaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, erityisesti siinä esitettyyn koulutusvastuujärjestelmän uudistamiseen.

– Koulutusvastuujärjestelmän uudistamiseen on pienten resurssien maassa suhtauduttava varauksellisesti, ellei nuivasti. Korkeakoulut ovat juurikin tehneet vuosikausia profiloitumistaan, eikä vastuiden avautuminen kaikkeen mahdolliseen ole fiksua ilman merkittävää lisärahoitusta ja olemassa olevien toimintojen luopumisstrategioita. Kun katsotaan esimerkiksi maailmalta laadukasta koulutusta ja tutkimusta, niin keskittyminen johonkin on parempi kuin kaiken mahdollisen tekeminen. Uusia korkeakouluja emme tarvitse, mutta yhteistyötä kylläkin, Syväjärvi painotti.

Rehtori Syväjärvi toi puheessaan myös yliopistonyhteisön elämää pandemian keskellä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan aikaansaannokset ovat viimeiseltä 1,5 vuodelta olleet hyviä sekä tieteen että taiteen aloilla, mutta poikkeusaika on ollut inhimillisesti hyvinvoinnin näkökulmasta varsin haastavaa.

– Itselleni yksi parhaista näkymistä pitkään aikaan on ollut, kun uudet 2021 aloittavat opiskelijat ovat kansoittaneet yliopiston alueita terveysturvallisuusohjeiden puitteissa. Lapin yliopistossa tulemme erityisesti panostamaan viime vuonna aloittaneisiin ja nyt aloittaviin opiskelijoihin, joille haluamme luoda kiinnittymisen yliopistoyhteisöön. Vähitellen tarkoitus on edetä ns. uuteen normaaliin yliopistoyhteisössä, mikä pääosin tarkoittaa toimintaa yliopistokampuksella, Syväjärvi sanoi.

Tiede- ja kulttuuriministeri kiinnitti huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin sekä tutkitun tiedon ja osaamisen tarpeeseen

Avajaisissa kuultiin myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen videotervehdys. Lapin yliopistosta oikeustieteen maisteriksi valmistunut Kurvinen muisteli lämmöllä opiskeluaikaansa Rovaniemellä, kiinnitti huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin sekä korosti tutkitun tiedon ja osaamisen tarvetta.

Lapin yliopiston lukuvuoden avajaisten yleisöä seuraamassa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen videotervehdystä.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen osallistui avajaisiin videotervehdyksen kautta. Kuva: Marko Junttila.

– Tutkimukset ovat antaneet erittäin huolestuttavia signaaleja opiskelijoiden hyvinvointitilanteesta. Pahoinvointi on kasvanut. Erityisesti huoleni koskee teitä ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita. Teen ministerinä töitä sen eteen, että saisitte tulevana lukuvuotena mahdollisuuden myös lähiopintoihin, jotta yhteisöllisyyttä, sosiaalistumista akateemiseen yhteisöön ja ihmissuhteita syntyisi myös teidän opiskeluaikananne, Kurvinen totesi.

Ministeri Kurvinen korosti niin ikään tutkitun tiedon ja osaamisen tarvetta niin koronan selättämisessä kuin pandemian jälkeisessä ajassa.

– Tässä uudessa maailmassa tarvitsemme keksintöjä, uuden luomista ja uutta osaamista. Tutkimuksen, koulutuksen ja yritysmaailman menestymisen välillä on mielestäni kohtalon yhteys. Korkeakouluilla on valtava merkitys sille, miten suomalaiset alueet ovat kehittyneet ja kehittyvät jatkossa ja miten niille kyetään houkuttelemaan investointeja ja luomaan työpaikkoja, hän sanoi.

Ministeri Kurvisen mukaan elinkeinoelämän ja yliopistojen välistä yhteistyötä ei voida liikaa korostaa.

– Edellytys uusille investoinneille ja työpaikoille on se, että yrityksille on osaavaa työvoimaa tarjolla kaikkialla Suomessa. Tavatessani elinkeinoelämän ja yritysten edustajia törmään joka puolella Suomea siihen, että osaavaa työvoimaa ei tahdo olla saatavissa. Olemme miettineet maan hallituksessa myös nopeavaikutteisia keinoja osaamispulan ratkaisemiseen, Kurvinen sanoi ja listasi käsittelyn tai valmistelun alla oleviksi keinoiksi esimerkiksi opintotuen tulorajojen väliaikaisen noston, alueellisen kokeilun opintolainahyvityksestä sekä korkeakoulujen kanssa yhdessä käynnistetyn prosessin työllisyyden edistämisestä.

Korkeakouluyhteisöä ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee rakentaa yhdessä joka päivä

Opiskelijan puheenvuoron piti Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Elina Kuula. Hän tarkasteli puheessaan opiskelijan näkökulmasta Lapin korkeakoulukonsernin visiota – vastuullista arktista korkeakouluyhteisöä. Hänen mukaansa vahvimmin strategian visiosta opiskelijalle näyttäytyy korkeakouluyhteisö.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Elina Kuula pitämässä puhetta Lapin yliopiston lukuvuoden avajaisissa.
LYYn hallituksen puheenjohtaja Elina Kuula. Kuva: Marko Junttila.

– Yliopisto ei ole monelle opiskelijalle matkanpää, vaan enemminkin seikkailun alku. Yliopistossa sivistytään, kasvetaan ihmisenä ja opitaan sekä tieteestä että itsestä. Meille opiskelijoille on valtavan tärkeää, että saamme tukea matkallamme kohti unelmia. Unelmia, jotka ovat eri opiskelijoilla erilaisia. Kiitos ohjaajille, tukipalveluille, kuraattoreille ja muille, jotka meitä kuuntelevat ja neuvovat, Kuula sanoi.

Hän totesi olevansa huolissaan opiskelijoista, joille korkeakouluyhteisö ei ole vielä pandemia-ajan vuoksi näyttänyt parastaan.

– Niitä parhaita puolia ovat matalat kynnykset henkilökuntaan ja kodikkuus, joka meillä täällä on ainutlaatuista. Meillä ei ole varaa unohtaa vahvuuksiamme, pienen yhteisön hyviä puolia. Avoin keskustelu, yhteiset kahvihetket, jaettu tieto ovat ennen kaikkea nyt mahdollisia ja toivottuja. Tehdään niitä yhdessä. Yhteisö ei synny itsestään, eikä sitä saa pitää itsestäänselvyytenä. Me rakennamme sitä joka päivä, Kuula tähdensi.

Arktista yliopistoverkostoa juhlien

Avajaisissa juhlapuheet pitivät arktisen yliopistoverkosto UArcticin presidentti Lars Kullerud sekä Ranskan Suomen-suurlähettiläs Agnès Cukierman.

UArcticin presidentti Lars Kullerud pitämässä puhetta Lapin yliopiston lukuvuoden avajaisissa.
UArcticin presidentti Lars Kullerud. Kuva: Marko Junttila.

Lars Kullerud kertasi puheessaan 20-vuotiaan arktisen yliopistoverkosto UArcticin syntyvaiheita ja tiivisti sen nykyistä merkitystä ja mahdollisuuksia arktisen tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyössä. UArctic sai virallisesti alkunsa Rovaniemellä vuonna 2001, ja nykyisin verkostoon kuuluu yli 200 korkeakoulua, tutkimuskeskusta ja muuta organisaatiota, jotka toimivat pohjoisen koulutuksen ja tutkimuksen parissa.

Kullerud totesi arktisen alueen olleen tieteellisen yhteistyön koti jo kauan, 150 vuotta sitten toteutetusta ensimmäisestä kansainvälisestä polaarivuosiyhteistyöstä lähtien aina nykypäivään saakka.

– Historiallisesti ja myös nykyisin suurin osa arktista aluetta koskevan tutkimuksesta on luonnontieteellistä tutkimusta. Luonnontieteilijät pitävät arktista aluetta tärkeänä ja hyvänä paikkana tutkia niitä asioita, joista he ovat kiinnostuneita, ja viidestä kymmeneen prosenttiin luonnontieteiden rahoitetusta tutkimuksesta ja tutkimusjulkaisuista käsitteleekin arktisia alueita. Vastaavasti oikeustieteissä, yhteiskuntatieteissä ja kulttuurin tutkimuksessa vain alle prosentinkymmenys kansainvälisistä tutkimusinvestoinneista ja -tuloksista koskettaa arktista aluetta. Voisi sanoa, että niillä aloilla arktisuus ei kiinnosta juuri ketään eikä muu maailma ole oikeastaan ymmärtänyt, että arktisella alueella on merkitystä. Olisikin erittäin tärkeää kasvattaa ihmistieteiden osuutta arktisessa tutkimusyhteistyössä, Kullerud painotti.

Kullerudin mukaan UArctic on yksi esimerkki rauhanomaisen yhteistyön tuloksista pohjoisessa, ja rauhanomaista yhteistyötä maailma tarvitsee.

– Yhtä lailla maailma tarvitsee sitä, että pohjoisessa elävillä ihmisillä on kyvyt ja taidot hoitaa ja hallinnoida arktista aluetta hyvällä tavalla. Siksi tarvitsemme eri puolilla arktista aluetta useita pohjoisia yliopistoja, jotka kouluttavat ihmisiä sekä luovat mahdollisuuksia ja työtä tuleville vuosille ja sukupolville. Yhteistyön avulla voimme onnistua siinä, ja ilokseni myös muut kuin arktiset maat ovat alkaneet ymmärtää arktisen alueen merkityksen ja yhteistyö on laajentunut entisestään arktisen alueen ulkopuolellekin, Kullerud sanoi.

Ranskan Suomen-suurlähettiläs Agnès Cukierman pitämässä puhetta Lapin yliopiston lukuvuoden avajaisissa.
Ranskan Suomen-suurlähettiläs Agnès Cukierman. Kuva: Marko Junttila.

Ranskan Suomen-suurlähettiläs Agnès Cukierman puolestaan keskittyi puheessaan ranskalaisten ja suomalaisten korkeakoulujen yhteistyöhön, eritoten arktisuuteen liittyvässä tutkimuksessa, opetuksessa ja kansainvälisessä akateemisessa liikkuvuudessa.

– Arktinen alue kohtaa nykyisin monia uhkia ja uusia haasteita, joiden selvittämiseksi on erityisen tärkeää luoda korkeatasoisia kansainvälisen yhteistyön muotoja, esimerkiksi tutkijoiden välille, Cukierman totesi.

Lapin yliopiston avajaisten yleisöä seuraamassa Lapin yliopiston harjoittelukoulun kuoron esiintymistä.
Lapin yliopiston harjoittelukoulun kuoro esiintyi F-talossa. Kuva: Marko Junttila.