Luennolla analysoidaan Messer Piero Quirinon (1432), Sebastiano Cabotan (1556–57), Francesco Negrin (1663–66), Filippo Parlatoren (1851) ja Ivo Pannaggin (1936) Lapin retkiltä kirjoittamia tekstejä.

Luennolla pohditaan italialaisten Lappi-kuvauksia suhteessa heidän edustamaansa kristilliseen maailmankuvaan, joka periytyy muinaiskreikkalaisesta mytologiasta. Luennolla tuodaan esille myös matkakertomusten sisältämät myyttiset ulottuvuudet ja niiden yhteydet Muinais-Kreikan ja -Rooman kulttuureihin.

Italialaisten matkakertomusten sisältämät kuvaukset pohjoisista kansoista voidaan karkeasti jakaa kahteen: ne noudattavat joko idealisoivaa tyyliä tai negatiivista, osin rasistista otetta. Saamelaiset ja muut pohjoismaalaiset kansat kuvataan joko maailman parhaina kansoina, joilla on puhdas sielu tai päinvastoin pahoina villeinä, sivistymättöminä, joilla ei ole edes oikeaa tai omaa kulttuuria.

Erojakin pohjoisten kansojen välillä voidaan havaita, mutta jako hyviin ja pahoihin on kantava teema, joka seuraa matkakertomuksesta toiseen. Italialaisten kuvaukset noudattavat lähes poikkeuksetta kirjoittajan omista lähtökohdista kumpuavaa näkökulmaa.

Suomessa on julkaistu viime vuosikymmeninä useita ulkomaalaisten, erityisesti englantilaisten ja ranskalaisten Lappi-kuvauksia. Italialaisten matkailijoiden Lappi-kuvaukset ovat jääneet kuitenkin vähemmälle huomiolle. Suomessa heistä on tullut tunnetuksi vain Giuseppe Acerbi, omaperäinen ja hienosteleva diplomaatti, joka kirjoitti Lapin ja saamelaisten ohella paljon myös suomalaisista ja Suomen kansanrunoudesta. Turun yliopiston professori Luigi de Annan kautta Acerbin matkakirjallisuus on ollut myös tieteellisten tutkimuksen kohteena.

FM, koordinaattori Vesa Matteo Piludu Helsingin yliopisto:
Lappi ja saamelaiset italialaisten matkailijoiden silmin, Lapin yliopistolla torstaina 6.5.2010 klo 17–20, Mauri-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi.

LaY/Viestintä/OT