Luentosarjan naistarinoiden kautta pohjoisen menneisyys avautuu uudella tavalla. Monet naiset ovat olleet oman alansa vaikuttajia ja heidän saavutuksensa ovat toteutuneet joko palkkatyön tai muiden mahdollisuuksien kautta. Naisten menestymiseen ovat vaikuttaneet yhteiskunnallisten murrosten kautta avautuneet tilat.

Luennoitsijoina toimivat Lapin yliopistossa toimivan ”Tila, kohtalo ja työ – naisia murrosvaiheissa” -ryhmän jäsenet. He sijoittuvat pohjoisen kulttuurihistorian kentälle, jossa naisten työ – sekä muu toiminta – on verraten tutkimaton aihe. Keskeisinä näkökulmina ja käsitteinä ovat mikrohistoria ja naisten toimijuus. Se taas liittyy mikrohistorian periaatteisiin: millaista tietoa halutaan ja kuka sopii tutkimuksen kohteeksi?

Tavallisen epätavallisia naisia – Työntekoa ja luovaa marginaalisuutta

23.1. Toimintaa pohjoisessa: rajoja ja mahdollisuuksia

FT, tutkija Pälvi Rantala avaa luentosarjan kysymällä, millaisia toiminnan tapoja ja mahdollisuuksia eri yhteiskuntaluokkien naisille omana aikanaan on ollut. FM Tenka Issakainen jäljittää muistitiedon kautta, miten sukupuolirajojen ylittäjiin suhtauduttiin pohjoisessa kyläyhteisössä.

6.2. Unelmat paremmasta huomisesta – Amy Kaukonen ja Annikki Kariniemi

TaT Mervi Autti kertoo Amy Kaukosesta, josta tuli 1920-luvulla amerikkalaisen pikkukaupungin pormestari. Miten nuorta naimatonta naista kohdeltiin viinantrokaajien ja korruption riivaamassa kaupungissa? Lehtori Riitta Kontio tarkastelee esitelmässään parikymppisen Annikki Kariniemen kirjeenvaihtoa avaimena lama-ajan Rovaniemen kulttuuriseen ja poliittiseen elämään.

20.2. Miesten varjossa – Elissa Aalto ja Annikki Setälä

YTM Veera Kinnunen pohtii kuinka kemiläissyntyisestä arkkitehti Elsa Kaisa Mäkiniemestä tuli Elissa Aalto. Miksi Aino Aalto tunnetaan Alvar Aallon puolisona, mutta Elissa on jäänyt unohduksiin? Mikä taas sai helsinkiläisen kulttuurikodin kasvatin Annikki Setälän jäämään pohjoiseen ja etsimään kirjojensa aiheita sen luonnosta ja mystiikasta? Mari Ahmajärvi tekee Setälästä pro gradu-tutkielmaa.

12.3. Jatkuvuutta ja muutoksia – saamelainen yrittäjä ja lestadiolaistytöt valintojen äärellä

Professori Vuokko Hirvonen paneutuu 1910-luvun lopulla Utsjoella syntyneen saamelaisen äitinsä elämään. YTM Sandra Wallenius-Korkalo tarkastelee Dome Karukosken ohjaaman Kielletty hedelmä -elokuvan (2009) tulkintoja lestadiolaisuudesta.

26.3. Kotiteollisuutta ja taidetta – Elsa Montell-Saanio ja Aili Mattus

Kotiteollisuus-lehdessä kerrottiin vuonna 1949 lapinnukkeja ansioikseen valmistaneesta Aili Mattuksesta, jonka nukkeja luonnehdittiin taiteilijan työksi. Tehtyä ja tulkittua käsityötä pohtii YTM Eliza Kraatari. Tekstiilitaiteilija Elsa Montell-Saanio on ollut Lapin taide- ja kulttuurielämän keskeisiä vaikuttajia 1950–1970 -luvuilla. KM Heli Tuovinen tarkastelee Elsa Montell-Saanion tekstiilitaiteen moni-ilmeisyyttä.

2.4. Hilda Ajanki – tornionlaaksolainen musiikin taitaja

FT Marja Mustakallio esittelee pajalalaisen Hilda Ajankin (1898–1983), joka oli yksi merkittävimpiä tornionlaaksolaisen kansanomaisen laulumusiikkiperinteen osaajia.

Luennot pidetään Lapin maakuntakirjaston Lapponica-salissa maanantaisin klo 18.30 – 20.00.

Luentosarjan järjestäjinä ovat Lapin maakuntakirjaston Lappi-osasto, Lapin yliopiston ”Tila, kohtalo ja työ – naisia murrosvaiheissa” -työryhmä, Sukupuolentutkimusyksikkö ja kulttuurihistorian oppiaine. Työryhmän vetäjinä toimivat taiteen tohtori Mervi Autti ja filosofian tohtori Pälvi Rantala.

Lisätietoja:
Mervi Autti
Tutkimuskoordinaattori
Arktinen keskus
Puhelin: 040 484 4276
Sisäinen numero: 2729