Lapin yliopistossa valmistuneen uuden tutkimusraportin mukaan maaseutu on läheinen asia suomalaisille. Suomella olisikin edellytykset profiloitua maaksi joka arvostaa edelleen maaseutuaan.
Enemmistö suomalaisista asuu maaseudun lähituntumassa ja myös monilla kaupunkilaisilla on maalla syntyneitä, siellä asuneita tai asuvia sukulaisia. Maaseudun pysymistä elävänä ja asuttuna vastedeskin pidetään tärkeänä asiana – suomalaiset antavat periaatteessa varsin vahvan ”kannatuksen” maaseudulleen. Väestön ja toimintojen jatkuva väheneminen on kuitenkin merkittävä uhka maaseudun elinvoimalle.
Raportissa ”Maaseudun tulevaisuus – nykyisyydestä aineksia tulevaisuuteen” tarkastellaan maaseudun elinvoimaisuuden keskeisiä aineksia sekä yleisellä tasolla että kymmenen erityyppisen esimerkkikunnan kautta. Kunnat valittiin tutkimukseen eri puolilta maata siten, että ne edustavat suomalaisen maaseudun monimuotoisuutta. Tarkastelujen pohjalta tutkimuksessa esitellään kehittämismalli, joka osoittaa maaseudun elinvoimaisuuden tärkeimmät osatekijät ja kuvaa niiden välistä vuorovaikutusta.
Sosiaalinen pääoma, uudet asukkaat sekä asumisen, elämäntapojen, tuotannon ja työnteon uudet muodot ovat mallissa mukana. Maaseudun elinvoimaisuuden voi turvata tutkimuksen mukaan erilaisten toimijoiden – näkijöiden, tekijöiden ja välittäjien – onnistunut yhteistyö. Maaseudun kaupunkia täydentävä rooli on jatkuvasti vahvistunut, mitä osoittaa muun muassa monien kesämökkiläisten ryhtyminen maaseudun kakkosasukkaiksi. Maaseutu–kaupunki -suhteen uudet toteutumismuodot ovatkin tärkeä tulevaisuuden resurssi maaseudulle.
Tutkimuksessa esitetään myös selviä kehittämisehdotuksia. Näitä ovat muun muassa eripituisten maaseutujaksojen sisällyttäminen työurakehitykseen valtakunnallisissa tai monitoimipaikkaisissa organisaatioissa, uusimuotoiset koulunkäyntijaksot maaseudulla, osa-aika-asukkaisiin sisältyvän inhimillisen pääoman tunnistaminen, nykyistä parempi uutisointi ja tiedotus maaseudun onnistuneista hankkeista ja maaseudulla viihtymisestä sekä maamme vahvan maaseututaustan hyödyntäminen kansainvälisessä profiloitumisessa.
Tutkimushanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen tuella Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnassa. Projektin johtajana toimi dosentti, erikoistutkija Seppo Aho ja tutkijana KTM Heli Ilola.
Lisätietoja:
Seppo Aho
Varadekaani, projektin johtaja
Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta
Puhelin 016-341 2639, 040-771 0803
Sähköposti, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Heli Ilola
Tutkija, kauppatieteiden maisteri
Puhelin 016-341 2998
Sähköposti, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
LaY/Viestintä/OT