Uutiset 2007
11.10.2007

Maisemalähtöinen maankäytönsuunnittelu tukee kestävää matkailua

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen koordinoiman tutkimushankkeen tulosten mukaan matkailukeskusten maankäytönsuunnittelussa tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin maisema-analyyseja sekä paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden näkemyksiä.

Matkailua on keskitetty mm. luonnonsuojelullisin perustein matkailukeskuksiin. Matkailukeskuksista on muodostunut kaupunkimaisia palvelukeskittymiä, joiden infrastruktuuri palvelee ulkoilu-, virkistys- ja majoitustoiminnan tarpeita. Matkailukeskusten kaavoituksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvot, sillä keskusten välittömässä läheisyydessä sijaitsee merkittäviä kulttuuriympäristöjä sekä suojelu- ja erämaa-alueita, kuten Natura-alueita.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen koordinoiman Matkailualueet maisemalaboratorioina -tutkimushankkeen tulosten mukaan luontomatkailukeskusten maankäytönsuunnittelun tulee olla osallistavaa.

– Paikallisyhteisöt ja matkailijat tulisi ottaa mukaan matkailukeskusten ja niitä ympäröivien alueiden kokonaissuunnitteluun ja kestävään kehittämiseen, sillä siten voidaan edistää ihmisten tunnetta oman elämän hallinnasta sekä saada aikaan paikalliskulttuurin kannalta hyväksyttäviä ratkaisuja. Kun alueelliset ja paikalliset luonto-, kulttuuri- ja kauneusarvot otetaan huomioon, voidaan edistää myös matkailukeskuksen vetovoimaisuutta, taajamien elinvoimaisuutta ja luontoelämysten syntyä, kertoo hankkeen tutkija Marja Uusitalo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Maankäytönsuunnittelun tulisi myös perustua maisema-analyyseihin. Maisema- ja viherrakenneanalyysin avulla voidaan ennakoivasti ohjata ja hallita matkailurakentamisen vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan.

– Analyysissä alue jaetaan kulutusherkkyyden ja muutoksensietokyvyn pohjalta erilaisiin vyöhykkeisiin, jotka soveltuvat erilaisiin maankäyttömuotoihin. Se antaa perustan luontomatkailukeskuksen taajama- ja viherrakentamiselle. Suunniteltu maisema- ja viherrakenne helpottaa myös päätöksentekoa siitä, mihin suuntaan taajamaa kannattaa tulevaisuudessa kasvattaa, Uusitalo toteaa.

Tutkimuksen tulokset suosittavat myös, että maankäytönsuunnittelussa käytettäisiin entistä enemmän paikkatietojärjestelmiä, jotka helpottavat alueeseen liittyvän tiedon hallintaa, analysointia ja visualisointia.

– Luontomatkailukeskusten vaikutuspiirit ovat pinta-alaltaan laajoja, joten alueisiin liittyy runsaasti erilaista tietoa. Paikkatietojärjestelmien avulla laajoista aineistoista voidaan tuottaa erilaisia esityksiä kaavoitus- ja rakentamissuunnitelmien esittelyyn sekä vuorovaikutteisen suunnittelun pohjaksi. Lisäksi niiden kautta suunnittelussa mukana olevat tahot voivat siirtää tietoja toisilleen entistä nopeammin ja tehokkaammin, erikoissuunnittelija Pertti Sarala Geologian tutkimuskeskuksesta toteaa.

Tutkimustulosten pohjalta on laadittu opaskirja Maisemalähtöinen maankäytönsuunnittelu luontomatkailukeskuksissa. Kirjassa kuvataan luontomatkailukeskusten erityispiirteitä ja ympäristövaikutuksia, keskuksia suunnittelukohteena ja maankäytönsuunnittelun lähtökohtia, kuten lainsäädäntöä, kaavoitusta ja matkailustrategioita. Siinä esitellään myös kestävän matkailun suunnittelun periaatteita, työvälineitä ja toimintamalleja, jotka lisäävät matkailukeskuksen maankäytön ja ympäristönhoidon maisemalähtöisyyttä. Opaskirjan esimerkkialueina ovat olleet Levin ja Ylläksen matkailukeskukset.

Kirjan ovat kirjoittaneet luonnonvara-alan asiantuntijat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimipaikasta, Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksiköstä, Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen toimintayksiköstä, Lapin ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan yksiköstä sekä Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnasta sekä Arktisesta keskuksesta.

Kirja on luettavissa osoitteessa www.arcticcentre.org/landscapelab  > Julkaisut > Opaskirjat.

Matkailualueet maisemalaboratorioina – työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen -tutkimushanke on osa laajaa LANDSCAPE LAB -hanketta, jota rahoittaa EU LIFE Ympäristörahasto.


Lisätietoja:

Tutkija Marja Uusitalo, MTT, puh. 040 551 6916
Projektipäällikkö Jukka Jokimäki, Arktinen keskus, puh. 0400 138 802

LaY/Viestintä/Sari Väyrynen


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää evästeistä. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK