Oli sunnuntai-iltapäivä keväällä 2022. Suomen Kiinan suurlähetystön koulutuksen ja tieteen erityisasiantuntija Mari-Anna Suurmunne luki Helsingin Sanomia kotonaan, Kiinan pääkaupungissa Pekingissä ja bongasi kiinnostavan työpaikkailmoituksen: Lapin yliopisto haki kansainvälisten asioiden johtajaa. Samana iltana myös muutama ystävä laittoi Suomesta viestiä ja vinkkasi samaisesta pestistä.

– Päätin hakea paikkaa – ja täällä minä nyt olen. Yliopistosta toivottiin, että aloittaisin jo elokuussa, mutta Kiinan koronarajoitukset tekivät lähtemisen vaikeaksi. Kun aiemmin Finnair lensi Pekingistä Helsinkiin kymmenen kertaa viikossa, nyt koko Kiinasta lähti vain yksi lento ja sekin Shanghaista, Suurmunne kertaa.

Lopulta lokakuun alussa yli 20 miljoonan asukkaan metropoli vaihtui reilu 60 000 asukkaan arktiseksi pääkaupungiksi – ja virka Pekingissä Lapin yliopiston tehtävään. Suurmunnen kiinnostus tehtävää kohtaan ja valituksi tuleminen selittyvät vahvalla yliopistotaustalla ja linkillä pohjoiseen. Ennen Kiinaan muuttoa hän toimi kansainvälisten asioiden päällikkönä Aalto-yliopistossa, ja teki aikanaan väitöskirjan arktisen alueen turvallisuudesta.

– Vaikka matka tänne oli sekä fyysisesti että henkisesti pitkä, kaikki on tuntunut tutulta ja luontevalta. Oli mukava palata korkeakouluympäristöön, jossa viihdyn hyvin.

Suuntana maailma

Kansainvälisesti orientoitunut. Sitä Suurmunne kokee olleensa nuoresta pitäen. Jo ennen lukiota hän kokeili ensin siipiään vaihto-oppilaana Amerikassa, ja valmistuttuaan ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun lukiosta jatkoi Helsingin yliopistoon opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa. Sieltä tie vei takaisin Amerikkaan, Bostoniin suorittamaan maisterintutkintoa, minkä jälkeen jatko-opinnot johdattivat hänet Kanadaan.

– Olen aina halunnut liikkua ja havainnoida maailmaa. Väitöskirjan tein Kanadassa siksi, että olin kiinnostunut arktisista alueista. Tein haastatteluja Kanadassa sekä Norjan ja Suomen Lapissa. Lisäksi toimin lukuvuoden ajan yliopisto-opettajana Romaniassa ennen kuin esikoiseni syntyi ja palasin Suomeen.

Suurmunnen molemmat pojat ehtivät melkein kasvaa aikuisiksi Suomessa – mutta vain melkein. Vuonna 2018 vielä alaikäinen kuopus ”pääsi tai joutui” äitinsä mukaan Kiinaan. Suurmunnelle itselleen Kiina-yhteistyö oli tullut tutuksi jo edeltävien vuosien aikana Aalto-yliopistossa, jossa hän luotsasi yliopiston kansainvälistymisen aaltoa. Kiinassa hänen tehtäviinsä kuului muun muassa muuttuvan toimintaympäristön tulkitseminen, akateemisen yhteistyön potentiaalin arvioiminen sekä koulutusviennin edistäminen.

– Kiina on todella mielenkiintoinen. Ehdin toimia siellä reilun vuoden normaalina aikana, kunnes tuli korona. Se muutti kaiken: rajat menivät kiinni, ja karanteenikäytännöt ovat olleet tiukat näihin päiviin asti. Työ oli mielenkiintoista, mutta koronaympäristö alkoi käydä rankaksi. Se oli hyvä aika tulla Rovaniemelle.

Näkökulmia kansainvälisyyteen

Mitä kansainvälistymisen eteen on tehty? Mitä täytyy tehdä, jotta kansainvälistymisen tavoitteet täyttyvät? Ensitöikseen Suurmunne on kartoittanut kansainvälistymisen kokonaisuuksia Lapin yliopistossa. Hän kokee, että yhteisössä on runsaasti kansainvälistä osaamista, mutta myös rakenteellisia haasteita ratkaistavaksi.

– Jos olemme sitoutuneet kansainvälisyyteen ja haluamme lisää kansainvälisiä opiskelijoita, tiettyjen edellytysten täytyy täyttyä. Englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia tarvitaan lisää ja englannin kielen saavutettavuutta tulisi parantaa kaikilla osa-alueilla, Suurmunne summaa.

Vallitseva maailmantilanne asettaa omat haasteensa kansainvälisyyden ja korkeakouluyhteistyön edistämiselle. Tieteen ja korkeakoulutuksen suurvallaksi nousseen Kiinan osalta yhteistyö on pääosin jäissä ja valtion rajat koronan takia kiinni. Suurmunnen mukaan Kiina on iso kysymysmerkki koko länsimaailmalle.

– Se, miten Kiina asettuu kansainväliseen yhteistyöhön, sisältää monia haasteita. Tämä kaikki heijastuu myös korkeakouluyhteistyöhön. Yhteistyötä täytyy tehdä jatkossakin, kunhan riskit tunnistetaan ja se tapahtuu omaa arvopohjaa noudattaen, hän kiteyttää.

Lahdesta lähtöisin oleva maailmankansalainen on kohdannut matkansa varrella monia haasteita ja tehnyt uskaliaita siirtoja, joista viimeisimpänä muutto Kiinan pääkaupungista Lapin pääkaupunkiin. Rovaniemellä alkuviikot vierähtivät lähes ”telttamaisissa olosuhteissa” pelkän patjan toimittaessa sängyn virkaa – kunnes lopulta viimeinenkin tavarakuorma saapui pohjoiseen. Rovaniemi onnistui myös täyttämään kaksi sitkeää kaipuuta: tarjolla oli raitista ilmaa ja liikkumisen vapaus kontrastina Pekingin tunkkaisuuteen ja tungokseen.

– Tuntui hyvältä asettua arktiseen ympäristöön, ja päästä osaksi Lapin korkeakouluyhteisöä. Uskon, että pystyn työssäni hyödyntämään kaikkea aiemmin oppimaani. Kaikki kokemukset ovat kasvattaneet ymmärrystäni maailmasta. Korkeakouluyhteisössä on arvokasta, kun asioita osaa katsoa eri näkökulmista.

Kirjoittaja: Maria Paldanius