Karhuntassun avajaisia vietettiin Kuusamossa 13.–16.1.2023, jolloin kolmen päivän aikana kävijöitä oli 1050. Palvelukonsepti ja näyttelykokonaisuus kehitettiin hankkeessa, jonka päätoteuttaja oli Kuusamon kaupunki. Osatoteuttajia olivat Kuusamo-opisto ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta. Tavoitteena oli uudistaa aiempi matkailukeskus siten, että se palvelee monipuolisesti 2020-luvun matkailijoita Ruka-Kuusamon alueella. EAKR-rahoitteisessa hankkeessa kehitettiin myös paikallisten toimijoiden yhteistyöverkostoa.



Avajaisissa vieraili myös Suomen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, jolle luontovalokuvauksen grand old man Hannu Hautala lahjoitti Sata parasta -teoksensa. Kuva: Silja Nikula


Näyttelyssä yhdistyvät nykyteknologia ja vanhat esineet

Hankkeen aikana käynnistyi yhteistyö Kansallismuseon kanssa, josta saatiin esittelyä varten lainaan Kuusamon Pyhälahden alueelta löytynyt viikinkiaikainen aarre viideksi vuodeksi. Näyttelytilan keskeinen elementti on Kuusamon kirkonkylän pienoismalli, joka kuvaa kylän rakennuskantaa 1930-luvun lopulta, ennen tuhoisia tulipaloja.



Poltettu maa -pienoismalliin on liitetty kosketusnäytöllä toimiva sovellus, joka tarjoaa rakennuksista tietoa tekstinä ja äänitettyinä muisteluksina. Kuva: Keijo Lehtimäki.


Matkailussa digitaalisen tiedon merkitys korostuu yhä enemmän. Suuren osan tiedosta voi tavoittaa mobiilisti, mutta myös fyysisiin kohteisiin sijoitetuilla näyttelyillä on tärkeä rooli. Kun niihin sisällytetään digitaalisia ja virtuaalisia elementtejä, saadaan aikaan monipuolinen ja vaikuttava kokemus, joka antaa tietoa ja virikkeitä matkaohjelman suunnitteluun.

Nykyteknologiaa hyödyntäen rakennettiin yhteensä 42 alueen historiasta kertovaa tarinallista ja kuvallista näyttelykohdetta. Kuusamon kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Ulla Ingalsuo-Laaksonen pitää merkittävänä näyttelyn saavutettavuutta: ”Näyttely tarjoaa paikallishistoriaa uudella, aidolla esitystavalla – ei vain kansainvälisille matkailijoille vaan myös kaikille paikkakuntalaisille.”

Tietoa on saatavissa paljon, mutta kertomisen tapa ihmisläheinen ja arkielämää koskettava, usein huumorin säestämä. Kävijät voivat esimerkiksi luoda itselleen kuusamolaisen nimen generaattorilla, joka suunniteltiin vanhojen tarinanauhojen pohjalta. Kuusamolaiset ovat nimittäin aina olleet hyviä antamaan liikanimiä. Paikalliset voivat myös löytää itsensä vanhoista luokkakuvista.



Kuusamolaisesta nuorisokulttuurista 1970—1980-luvuilla kertoo Datsun 100A, jonka radiossa soi Zero Nine.


Monialaista yhteistyötä

Kuusamon osahankkeen vastuuhenkilöinä toimivat Ulla Ingalsuo-Laaksonen sekä projektipäällikkö ja näyttelysuunnittelija Julia Afflekt. Näyttelyn suurkuvatulosteet ja opasteet suunnitteli Lapin yliopiston graafisen suunnittelun opiskelija Aleksi Soukka. Digitaalisen materiaalin tuottamisesta vastasi Kuusamo-opisto rehtori Kari Kantolan johdolla. Valokuvaaja ja pienoismallin entisöijä Jorma Satta tallensi valokuvin ja videoin luonto- ja kyläkohteita virtuaalisovelluksia varten. Hankkeen tavoitteena oli myös varmistaa Hannu Hautala luontokuvakeskuksen toiminnan jatkuminen ja saada alueelle uutta osaamista digitaalisen materiaalin hyödyntämisessä. Ohjelmoinnista ja käyttöliittymäsuunnittelusta vastasi DI Juho Yrjölä.



Kävijä voi tutustua Pienen Karhunkierroksen ja Salpalinjan reitteihin virtuaalireittisovelluksen kautta. Sovellus tehtiin yhteistyössä Centrian kanssa. Kuva: Keijo Lehtimäki



Hanketoimijoita (vas.): Silja Nikula, Kari Kantola, Aleksi Soukka, Niina Walter, Julia Afflekt ja Ulla Ingalsuo-Laaksonen.


Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan osuus keskittyi hankkeen alkuun ja linjasi uuden toimintakonseptin Karhuntassulle. Osahankkeen vastuuhenkilönä toimi vuosina 2020–2022 professori Silja Nikula ja suunnittelijana Niina Walter (2020–2021). Palvelumuotoilua toteutettiin yritysten ja yhteisöjen työpajoina, tavoitteena rakentaa toimiva yhteistyö matkailun alueellisella tasolla. Työpajoissa ideoitiin uusia aktiviteetteja ja elämyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi kuusamolaisiin ruoka-, käsityö- ja musiikkiperinteisiin. Pilottikohteena toimi Käylän kylä, jossa matkailuyrittäjät tuottivat elämyksellisen maaseuturetken kesälle 2021. Työpajojen pohjalta koostettiin Kulttuurimatkailuyrittäjän työkalupakki. Myös opiskelijat ideoivat parannusehdotuksia alueen opastejärjestelmien saavutettavuuteen.

Kansainvälinen Matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassu -hankkeen yhteistyökumppaneina oli useita hankkeita, yrityksiä sekä Metsähallitus, Naturpolis ja Ruka-Kuusamo Matkailu ry. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 489 985 euroa. Rakennuksen remontin rahoitti Kuusamon kaupunki. Toiminnan aikana saatiin kerättyä näyttelyn teemoja syventävä aineistopankki, joka koostui muun muassa haastatteluista ja kuva-arkistoista. Kaikki sovellusalustat suunniteltiin niin, että aineistoa voidaan päivittää vuosien saatossa. Niina Walterin suunnittelema tunnus vakiintui Karhuntassun käyttöön.



VR- ja pelitila Kamari, jossa voi virtuaalilaseilla tutustua kuusamolaisten kylänraitteihin pakettiauton katolla istuen. Kuva: Keijo Lehtimäki



Yleisnäkymä näyttelystä. Kuva: Keijo Lehtimäki


Teksti: Silja Nikula

Lisätietoja:
www.karhuntassu.fi
Ulla Ingalsuo-Laaksonen(at)kuusamo.fi
Niina.Walter(at)ulapland.fi