Itävalta-unkarilaisen kirjailija Franz Kafkan kenties tunnetuin teos on vuonna 1925 julkaistu Oikeusjuttu. Teoksen alussa pankin prokuristina työskentelevä Josef K. pidätetään ja häntä vastaan on nostettu oikeusjuttu. Niin syytetty kuin syyttäjätkään eivät tiedä millaisesta rikoksesta on kysymys. Jonkin asian ollessa ”kafkamainen” kyseessä yleensä on jotain ahdistavaa, monitulkintaista ja hämmentävää.

Professori Juha Karhun mukaan Kafkan klassikon tuomisessa näyttämölle on kaksi juurta.

— Toinen näistä juurista on syvempi ja toinen vastaavasti tuoreempi. 1990-luvulla toteutettiin yhteishankkeita teatterin kanssa ”Oikeuden yö” -nimellä. Kyseessä oli lyhyitä teatterinäytöksiä ja yksi näistä näytöksistä oli osa Kafkan Oikeusjutusta, Karhu kertoo.

Lyhyestä näytelmästä jäi Karhulle mieleen miten mielenkiintoisella tavalla yleisölle pystyi avaamaan Kafkan maailmaa ja millaisia mahdollisuuksia teatteri tarjosi kirjailijan tekstien tulkitsemiselle.

Tuoreempi juuri Oikeusjuttu-näytelmän toteuttamiseen liittyy viime vuoden elokuussa tapahtuneeseen kohtaamiseen Seppo Rintamäen kanssa.

— Juttelimme niitä näitä, mutta välillä myös elämän tarkoituksesta, Jätkänkynttilän sillan läheisellä puistonpenkillä viime elokuussa ja ilmeni että meillä molemmilla on vielä paloa toteuttaa jotain yhdessä. Päätettiin että toteutetaan Oikeusjuttu. Sepon kanssa olen ollut aikaisemminkin tekemisissä eri produktioiden kanssa, Karhu kertoo.

Erilaisia tulkintoja

Josef K. on esiintynyt kevään aikana myös Karhun luennoilla professorin alter egona. Karhu halusi tuoda esiin kolme näkökulmaa Kafkan tapaan kertoa laista ja oikeudesta.

— Halusin tehdä kolmiosaisen sarjan jossa lähdettiin perehtymään Kafkan teksteihin. Näytelmässä on etäännytty tekstin välittömästä sisällöstä, niin halusin vastapainoksi tilaisuuden jossa luetaan Kafkaa. Ensin ollaan lain edessä, sitten ollaan oikeuden edessä ja lopulta rangaistussiirtolassa, Karhu kertoo.

Karhun mukaan Oikeusjutussa on pohjimmiltaan kyse siitä miten laki ja oikeus tekstinä muuttuvat ja lävistävät ihmisen. Kyseessä on oudoksunta ja epäilys lain prosesseista ja prosesseja kohtaan; mitä ihmiselle oikein tapahtuu kun hän joutuu lain kouriin? Kokemus on vieraannuttava, mutta siinä missä oikeus ottaa niin samalla se myös antaa.

— Oikeuden vastaukset saatetaan kokea itselle vieraiksi ja usein myös vääriksi. Koetaan että leivän sijaan oikeus antaa kiven, Karhu toteaa.

Musiikkia, valoja, kuvia ja kaaosta

Karhu haluaa tehdä selväksi että hän ei valinnut itse itseään Josef K:n rooliin vaan hän tuli valituksi koe-esiintymisessä.

— Minulla on ilo ja onni tulla valituksi pääosaan näytelmässä. Haluan julkisesti kiistää sen että olisin valinnut itse itseni Josef K:n rooliin, Karhu toteaa.

Valmistautuessaan rooliin Karhu on huomannut kuinka monet oikeustieteilijät ovat kokeneet tarpeelliseksi kirjoittaa Kafkasta. Monet ovat käyttäneet Kafkaa havainnollistaakseen asioita tai kirjoittaneet omia tulkintoja kirjailijan teksteistä. Kafka on johdattanut monet tutkijat oikeuden peruskysymysten äärelle.

Rooliin valmistautuminen ei kuitenkaan ole ollut pelkkää tekstien lukemista.

— Ei valmistautuminen ole sitä että lukisin koko ajan Kafkaa ja koittaisin eläytyä tekstiin. Ohjaaja sanoi, että kun esimerkiksi mietin jonkin kohtauksen vuorosanaa niin kuvittele mielessäsi kaksi pikkuoravaa jotka ovat laskemassa hyppyrimäestä. Näyttelijänä pyrin tuomaan esiin sen mitä ohjaaja haluaa, Karhu toteaa.

Näytelmän käsikirjoituksesta vastaavat Karhun ja Rintamäen lisäksi Janne Rosenvall. Vuosien saatossa Oikeusjuttua on tulkittu monesta eri näkökulmasta. Ahdinkoa ja epätoivoa huokuvassa tekstissä Karhu näkee myös toivoa. Ikonisesta Kafkasta löytyy inhimillisyyttä vaikka ihminen joutuu koneiston hampaisiin. Näyttämöllä nähdään musiikkia, valoja, kuvia ja jopa kaaosta.

— Haluan pitää jännityksessä kaikki jotka tulevat katsomaan, sillä näytelmän loppukohtaus tulee olemaan erilainen ja loppu kuvastaa pyrkimyksiä nähdä Kafkaa pintaa syvemmälle. Siellä on mukana vahvaa kaveruutta ja toisensa auttamista. Vaikka nämä eivät tarinan peruslogiikassa pääsekään niin vahvasti esille kun kertomuksen pinta on koneiston alle jäämistä, Karhu sanoo.

Professori Karhu jää eläkkeelle tänä keväänä ja torstaina 20.4. ensi-iltansa saava Oikeusjuttu on Karhun jäähyväisnäytelmä.

Oikeusjutun esitykset Wiljamissa:

20.4. Torstai klo 19.00 (ensi-ilta)
23.4. Sunnuntai klo 14.00
5.5. Perjantai klo 19.00
6.5. Lauantai klo 19.00
9.5. Tiistai klo 19.00
14.5. Sunnuntai klo 14.00
20.5. Lauantai klo 19.00
23.5. Tiistai klo 19.00
24.5. Keskiviikko klo 19.00

Lipun hinta 16€/10€

www.josefk.fi

LaY/Viestintä/J-EK