• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uutiset 2011
5.9.2011

Mauri Ylä-Kotola: Yliopistouudistus on ymmärretty väärin

Rehtori Mauri Ylä-Kotola käsitteli Lapin yliopiston 33. lukuvuoden avajaispuheessaan yliopistolain uudistusta, joka on hänen mielestään ymmärretty väärin julkisessa keskustelussa. Lisäksi avajaispuheissa käsiteltiin digitaalisen tarinankerronnan historiaa ja ensimmäisen opiskeluvuoden tärkeyttä opiskelijoille.

Vuosi 2010 oli rehtori Mauri Ylä-Kotolan mukaan Suomen yliopistoissa muutosten aikaa, niin myös Lapin yliopistossa. Lapin yliopistosta tuli julkisoikeudellinen laitos, mikä tarkoitti muun muassa taloudellisen autonomian kasvua ja hallinnollisen järjestelmän muuttumista.

– Rahastoidun peruspääoman kasvattamiseksi käynnistimme heti alkuvuodesta 2010 aktiivisen varainhankinnan. Keräystavoitteita tärkeämpää on kuitenkin se, että varainhankinta mahdollisti meille ainutkertaisen tilaisuuden kuunnella ympäröivää yritysmaailmaa sekä keskustella yritysten tarpeista ja odotuksista. Tiivistyneet suhteet ovat antaneet meille uusia näkemyksiä tulevaisuuden yhteistyöhön ja samalla vahvan palautteen siitä, että lappilainen yliopistokoulutus ja tekemämme työ Lapin kehittämiseksi nauttii laajaa arvostusta kumppaniemme keskuudessa, Ylä-Kotola sanoi.

Ylä-Kotolan mukaan yliopistouudistus on kuitenkin ymmärretty väärin julkisessa keskustelussa.

– Kun yliopiston rehtori toimi vanhassa yliopistossa päällikköviraston virastoesimiehenä, joka käytti valtion valtaa, vaikka olikin demokraattisesti valittu, niin uudessa mallissa rehtori on toimitusjohtaja, jonka valitsee yliopiston hallitus, joka puolestaan saa valtansa yhtiökokoukselta eli yliopistokollegiolta. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet yliopiston päätöksentekoon ovat tosiasiassa vahvistuneet uuden yliopistolain myötä. Näitä vaikutusmahdollisuuksia ei vain vielä ole osattu käyttää, Ylä-Kotola sanoi.

Ylä-Kotola totesi viime vuoden myös terävöittäneen Lapin yliopiston profiilia. Vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa tutkimuksen tukipilareina ovat koko yliopistoa läpileikkaavat vahvat profiilialueet – kansainvälinen arktisen ja pohjoisen tutkimus sekä matkailun tutkimus – ja profiilialueita täydentää kolme monitieteistä painoalaa: 1) palvelumuotoilu, 2) pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä 3) kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus.

– Strategia ohjaa yliopistoa myös valtakunnalliseen tehtävään saamelaisoikeuden alalla ja saamelaisuuteen liittyvässä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tulevina vuosina profiilia ja painoaloja viedään eteenpäin määrätietoisesti toimeenpanosuunnitelman mukaisesti, koko yliopiston tasolla ja painoalojen vastuuprofessorien johdolla. Uusi strategiamme linkittää myös Lapin korkeakoulukonserniyhteistyön entistä tiiviimmin osaksi omaa toimintaamme, Ylä-Kotola linjasi.

Avajaisten juhlapuhuja, professori Michael Meimaris Ateenan yliopiston viestintä- ja mediatieteiden tiedekunnasta luotasi digitaalisen tarinankerronnan historiaa 1960-luvulta tähän päivään. Oman digitaalisen tarinansa kautta hän toi esiin sen matkan, jonka seurauksena elämme nykyisin ympärivuorokautisessa tietoteknisessä maailmassa.

Professori Meimaris muun muassa haastoi pohtimaan syvällisesti ja monitahoisesti niitä seurauksia, joita uusien teknologioiden käyttöönotto voi aiheuttaa.

– Vielä tänäkin päivänä on syytä pohtia Norman Cousinsin vuonna 1966 esittämää kysymystä siitä, ”tekeekö tietokone ihmisille helpommaksi vai vaikeammaksi tuntea itsensä, määrittää todelliset ongelmansa, reagoida kauneuteen, löytää riittävästi merkitystä elämäänsä ja tehdä maailmasta entistä turvallisempi”. Tässä tietoteknisessä maailmassa ainoa vastaus kysymyksiin ja ainoa toivomme tulevaisuudelle on koulutuksessa, professori Meimaris totesi.

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Hannu Mällinen kritisoi puheessaan työurakeskustelussa esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan opiskelijoiden tulisi siirtyä nopeammin toiselta asteelta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja lisäksi valmistua korkeakoulusta entistä ripeämmin. Mällinen kannatti turhien välivuosien karsimista, mutta välivuotta hän ei nähnyt pelkästään resurssien tuhlaamisena.

– Yhteiskunta ja vinoutuva huoltosuhde patistavat mahdollisimman ripeään ja päämäärätietoiseen toimintaan, mistä voi seurata alanvaihdoksia ja pahimmillaan päämäärätöntä haahuilua. Toisaalta välivuosi voi parhaimmillaan jalostaa näkemyksiä ja ohjata oikeaan suuntaan, joten on vaikea arvottaa välivuoden merkitys vain ajanhaaskauksena ja yhteiskunnan resurssien tuhlaamisena, Mällinen pohti.

Mällisen mukaan koulutusasteiden rakenteiden tiivistäminen on kannatettavaa, kun siirtyminen asteelta toiselle on mahdollisimman joustavaa. Kehittämistä ei kuitenkaan tule tehdä keinoja kaihtamatta.

Mällinen siteerasi puheessaan myös Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanottoa, jossa on kiinnitetty huomioita ensimmäisen opiskeluvuoden tärkeyteen.

– Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa opiskelijan oppimisesta tapahtuu kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Onkin hälyttävää, että vain vajaa puolet opiskelijoista keskustelee ensimmäisen puolen vuoden aikana opettajan kanssa opintojen sujumisesta, kiinnostavista tieteellisistä aiheista tai tulevaisuudensuunnitelmistaan, Mällinen sanoi.

Lopuksi Mällinen kiitteli Lapin yliopistoa siitä, että se pitää opiskelijoita ja opintojen ohjausta erityisessä arvossa. Tänä syksynä yliopisto on panostanut mm. opettajatuutorointiin ja siinä havaittujen hyvien käytänteiden levittämiseen.

– Menestyvän yliopiston salaisuus on aktiiviset ja sitoutuneet opiskelijat, Mällinen totesi.

Puheet löytyvät kokonaisuudessaan (avajaisten jälkeen; professori Meimariksen puhe julkaistaan tiistaina 6.9.2011)

Lisätietoja:
Rehtori Mauri Ylä-Kotola
Puhelin 0400 276 288
LYYn hallituksen puheenjohtaja Hannu Mällinen
Puhelin 045 137 9026
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK