Teksti: Jenni Katermaa

Kuvat: Elli Alasaari

Rakkaus lintuihin ja taiteeseen innosti Tytti Muurisen yrittämään

Tytti Muurinen on itsensä pomo. Hänen nimeään kantavassa graafisen suunnittelun ja kuvituksen yrityksessä yhdistyvät kaksi Muurisen pitkäaikaista intohimoa: luonto ja taide.

– Olen partiolainen ja rakastanut luontoa lapsesta asti. Rakkaus luontoon ja eläimiin on siirtynyt myös yritystoimintaan.

Muurinen tekee asiakkailleen muun muassa näyttely-, opaste ja kirjakuvituksia sekä logosuunnittelua. Tie tähän pisteeseen on ollut mutkikas, mutta palkitseva.

Tytti Muurisen päätekniikka on akvarellit sekä akvarellin ja kynän sekatekniikka.

Muutaman mutkan kautta Lapin yliopistoon

Muurinen haaveili jo lukiossa kuvittajan ammatista. Toisena vaihtoehtona oli maantiedon ja biologian opinnot, sillä ekologia ja suomalainen luonto kiinnostivat häntä.

– Jäljensin nuorena lintuja lintukirjoista. Se oli tavallaan oman biologisen tutkimuksen tekemistä.

Lopulta Muurinen päätyi opiskelemaan graafista suunnittelua Seinäjoen ammattikorkeakouluun.

Valmistuttuaan hän suuntasi graafikon ja asiakasneuvojan töihin kauas käsivarren Lappiin, Kilpisjärven luontokeskukseen.

Kolmen Kilpisjärvellä vierähtäneen vuoden jälkeen halu edetä uralla sai Muurisen hakemaan Lapin yliopistoon soveltavan taiteen maisteriohjelmaan.

– Halusin kehittää ammatillista osaamista ja itsevarmuutta, sekä päästä jälleen luovaan alaan kiinni.

Kun opinnot alkoivat syksyllä 2017, Muurisella oli takanaan pitkä luova tauko. Opintojen aikana hän alkoi taas maalata ja piti ensimmäisen oman taidenäyttelyn. Taiteilijan identiteetti heräsi henkiin, kun ympärillä oli samanhenkisiä ihmisiä.

– En ollut ennen kokenut sellaista taideihmisten kuplaa.

Muurinen löysi paikkansa myös Rovaniemen kulttuurikentässä kulttuuriyhdistys Valsan kautta, mikä auttoi juurtumaan kaupunkiin.

Tytti Muurisen mielestä Lappi on hänen kaltaiselleen yrittäjälle ihan hyvä paikka menestyä.

Yrittäjäksi pandemian jälkimainingeissa

Muurinen valmistui jouluna 2019 ilman selkeää suunnitelmaa seuraavista askelista. Mielessä kutkutteli oman yrityksen perustaminen.
– Olen aina ajatellut, että minussa on ainesta yrittäjäksi. Etenkin alalla, jolla ei ole paljoa palkkatöitä.

Seuraavana keväänä iskenyt koronapandemia hidasti Muurisen suunnitelmia. Hän teki osa-aikatöitä ja osallistui TE-toimiston yrittäjyyskoulutukseen.

Puolen vuoden mietiskelyn jälkeen joulukuussa 2020 Muurinen perusti viimein oman toiminimen. Turvana oli starttiraha, jota hän sai pandemian ansiosta puolentoista vuoden ajalle.

Muurinen on kokenut oman työn hinnoittelun hankalaksi yrittäjyyden alkumetreiltä asti.

– Taiteen hinnoitteleminen rahallisesti on todella vaikeaa. Tässä sitä ollaan kapitalismin rattaissa ja yritetään elättää itsensä taiteella, hän naurahtaa.

Hinnoittelussa Muurista auttaa yrittäjämäisen tiukka ajattelu. Hän laskee työtuntien perusteella, kuinka paljon asiakasta on laskutettava, jotta yritystoiminta olisi kannattavaa. Muurisen mielestä hinnoittelua käsittelevä yliopistokurssi olisi olennainen alalla, jolla myydään abstrakteja palveluita.

– Hinnoittelu on pitänyt oppia kantapään kautta. Olen nostanut hintojani joka vuosi itsevarmuuden karttuessa.

Tytti Muurinen maalasi Arktikumin uudistuneeseen tiedekeskusnäyttelyyn luonnontieteellisiä kuvituksia. Suuret kasviteokset olivat viimeinen tehtävä ennen tiukkaa eräpäivää.

Yrittäjyyden risut ja ruusut

Yrittäjyydessä Muurinen jakaa ruusut vapaudelle ja risut vastuulle.

Vapaus tarkoittaa Muuriselle sitä, että hän voi määritellä työaikansa itsenäisesti ja joustavasti.

Haastavaa yksinyrittäjyydessä on Muurisen mielestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen.

– On vaikea määrätä itsensä lähtemään töistä, jos on paljon kiirettä ja stressiä. Jos minä en jaksa, koko yritys romahtaa.

Muurinen tekee yhä yrityksensä ohessa osapäivätöitä toimeentulon epävarmuuden vuoksi. Hänen sanoma yrittäjyydestä haaveilevalle on kuitenkin kannustava.

– En halua sanoa, että yrittäminen on helppoa, mutta onhan se samalla ihan parasta. Kannattaa olla rohkea ja mennä sellaisia asioita kohti, mitä todella haluaa.

Viime aikoina Muurinen on iloinnut huomatessaan tekevänsä nyt sitä, mistä lukioikäisenä haaveili. Viime vuonna hän pääsi toteuttamaan unelmaprojektin Arktikumin uudistuneeseen tiedekeskusnäyttelyyn. Muurinen maalasi näyttelyyn 33 luonnontieteellistä kuvitusta. Työlle oli aikaa vain neljä kuukautta.
– Se kevät oli aika hurja, kun aika meinasi loppua kesken. Oli huikeaa, kun sain tehtyä työn ajallaan. Se oli itselleni eräänlainen voitto.

Kuka?

● Tytti Muurinen, 35-vuotias.
● Kotoisin Pyhäjoelta. Asunut Rovaniemellä vuodesta 2017.
● Koulutukseltaan taiteen maisteri, graafikko ja taiteilija.
● Perustanut omalla nimellään kulkevan kuvittamiseen ja graafiseen suunnitteluun keskittyvän yrityksen vuonna 2020.
● Harrastaa melontaa, luonnossa liikkumista, lumikenkäilyä ja elokuvia.

Taiteen maisteri Tosca Ramberg viestii Lapin elinkeinoelämästä

Taide on kulkenut mukana läpi Tosca Rambergin elämän. Kuvataiteilija-isoisä innosti taiteen pariin jo varhain ja Ramberg kävi kuvataidekoulua viisivuotiaasta lähtien.

– Yläasteella heräsi ajatus, että haluan taiteen maisteriksi.

Tosca Ramberg pulahtaa avantoon ennen työpäivää.

Valkolakin saatuaan Ramberg päätyi kuitenkin opiskelemaan steinerkoulun luokanopettajaksi.

– Ajattelin, että pitää tehdä järkeviä valintoja, joten en lähtenyt opiskelemaan intohimon perässä.

Ajatus taiteen opinnoista jäi kypsymään mieleen.

Työkokemus opintojen aikana auttoi eteenpäin

Vuonna 2010 Ramberg muutti Helsingistä Rovaniemelle silloisen työn perässä. Kolmen työvuoden jälkeen uranvaihdos alkoi pyöriä mielessä. Vuonna 2015 Ramberg haki ja pääsi opiskelemaan audiovisuaalista mediakulttuuria Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan.

Ramberg koki opiskeluajan raskaaksi, sillä lasten saaminen ajoittui samaan elämäntilanteeseen. Perhearjen pyörittämisen lisäksi hän teki töitä yliopiston opiskelijasomettajana, OP Median bloggaajana ja pääsi myöhemmin työharjoitteluihin.

– Tartuin projekteihin, joissa pääsin tekemään oman alan hommia.

Valmistumisen jälkeen Ramberg työskenteli viestintäasiantuntijana Metsähallituksella. Työ ei lopulta vastannut hänen toiveitaan ja kaivattu muutos löytyi Lapin kauppakamarilta.

– Oma kokemukseni oli todella relevanttia kauppakamariin. Lappi ja elinkeinoelämä sopi kaikkeen, mitä olin tehnyt aiemmin.

Ramberg työskentelee yhä samassa tehtävässä, Lapin kauppakamarin viestintäasiantuntijana.

Lapin kauppakamarin työyhteisö on pieni ja tiivis. Ramberg kertoo viihtyvänsä tällä hetkellä parhaiten alle 20 hengen työyhteisössä.

Monipuoliset työtehtävät innostavat ja haastavat

Pienessä organisaatiossa työtehtävien kuva on laaja ja vastuu iso. Ramberg päivittää verkkosivuja, sosiaalista mediaa, hallinnoi mediaviestintää, tuottaa podcastia, hoitaa brändiin liittyviä asioita ja vahvistaa vientiasiakirjoja.

– Hoidan myös toimiston huonekasveja ja ostan kahvia, hän naurahtaa.

Ramberg koki päässeensä tekemään heti vaikuttavaa työtä uusien työtehtävien parissa. Viestintää sai toteuttaa rohkeasti omalla visiolla. Ramberg arvostaa työssään luottamuksen mahdollistamaa itsenäisyyttä.

– Jos minulla on vaikka idea somevideosta, niin voin toteuttaa sen kyselemättä lupia.

Ramberg kokee työtehtävien määrän välillä haastavaksi. Viestintäkanavia on paljon ja hän on niistä pitkälti yksin vastuussa. Eräänlaisena kollegana auttaa tekoäly, jota Ramberg hyödyntää esimerkiksi tekstinkäsittelyssä.

– Tekoäly, tai tukiäly, on väsymätön assistentti, joka ei koskaan sano minulle vastaan, Ramberg vitsailee.

Työhuone auttaa Tosca Rambergia erottamaan työidentiteetin vapaa-ajan identiteetistä. Kun kello lyö neljä, Ramberg sulkee työpuhelimen ja jättää läppärin toimistolle.

Luovuudelle on tilaa toimistotyössä

Monipuolisesta opintotaustasta on ollut hyötyä Rambergin työuralla.

– En usko, että kovin moni taiteen maisteri työskentelee kauppakamarissa. Toivon, että tutkintoni näkyy meidän viestinnässä uusina lähestymistapoina.

Audiovisuaalisen mediakultuurin opinnoista käteen jäi käytännön oppeja, kuten äänen ja videon käsittelyä, sekä kriittisen ajattelun ja visuaalisen kerronnan keinoja.

– Kriittinen ja tutkimuksellinen ote ovat olleet hyödyksi työssäni. Viestinnän kannalta on myös tärkeää ymmärtää, että kuvilla on todellisuutta luova tarkoitus.

Viestinnän työssä on tilaa luovuudelle ja ideoinnille, mikä sopii taiteen maisterille. Viime vuonna Ramberg ideoi ja toteutti somessa videokampanjan, jossa esiteltiin kauppakamarien myöntämiä ansiomerkkejä. Lapin kauppakamarille myönnettiin kampanjasta markkinoinnin uudistamispalkinto kauppakamaripäivillä.

– Oli kiva tulla huomatuksi ja saada tunnustusta siitä, että kokeili jotain uutta.

Kuka?

● Tosca Ramberg, 39-vuotias.
● Taiteen maisteri audiovisuaalisen mediakulttuurin tutkinto-ohjelmasta.
● Töissä Lapin kauppakamarilla viestintäasiantuntijana.
● Kotoisin Järvenpäästä. Asunut Rovaniemellä 15 vuotta.
● Perheeseen kuuluu puoliso ja 9-vuotiaat kaksostytöt.
● Harrastaa avantouintia, neulomista, kuntosalilla käymistä ja ikonien maalaamista.