– Meille lähetettävien hakemusten taso vaihtelee kovasti. Hyvän hankkeen perustana on aina kuitenkin hyvin laadittu hakemus, jossa kerrotaan selkeästi hankkeen realistiset tavoitteet. Rahoittajan kannalta keskeistä on myös tutkijoiden asiantuntijuus ja hankevetäjän sitoutuminen tutkimuksen loppuunsaattamiseen. Välillä joudumme toisaalta hylkäämään hyviäkin hakemuksia, jos tarjolla on niitä vieläkin parempia hankkeita, totesi Kenneth Johansson Työsuojelurahastosta.

Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä korosti tutkimuksen vaikuttavuutta yhtenä tärkeänä hakemusten arviointikriteerinä.

– Toiveemme on, että rahoittamamme tutkimuksen kautta tieto leviäisi myös tutkijayhteisön ulkopuolelle. Hankkeen tiedotussuunnitelmassa on siten hyvä huomioida myös se, kuinka hanke voi hyödyttää myös esimerkiksi kuntia tai valtionhallintoa.

Veli Pelkonen korosti myös, että yliopistojen uudistamiseen olisi tärkeä saada mukaan tutkimustiedon markkinointi.

– Suurin osa yliopiston tuottamasta tiedosta jää vain yliopiston sisäiseen käyttöön tai hyllyyn pölyttymään. Tiedotusyksikköjä tulisikin vahvistaa markkinoinnin ammattilaisilla, Pelkonen vaati.

Rahoituspäivän yhtenä tavoitteena oli esitellä Lapin yliopiston tutkimusta, joka liittyy kunnallisalaan ja työelämän tutkimukseen. Seminaaripäivän loppukeskusteluissa kummankin rahoittajatahon edustajat kertoivat vaikuttuneensa Lapissa tehtävän työelämätutkimuksen laajuudesta.

– Aidosti monitieteisiä tutkimushankkeita näkisimme mielellämme lisää, Johansson ja Pelkonen toteavat.

– Tutkimushankerahoitusta tai jatko-opintostipendiä hakevan kannattaa olla rohkeasti puhelimitse yhteydessä jo etukäteen, jotta hakija ei tule tehneeksi turhaa työtä.

Rahoituspäivän järjesti pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn kärkityöryhmä osana strategisten tutkimuskärkien kehittämistä.

Lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista:
Kunnallisalan kehittämissäätiön internetsivut
Työsuojelurahaston internetsivut

Teksti: Saara Koikkalainen