Kelan julkaisema tutkimus selvitti lappilaisten nuorten aikuisten osallisuutta sosiaalisessa kuntoutuksessa. Osallisuuden toteutuminen vaatii, että asiantuntijat kunnioittavat nuorten kokemustietoa. Siten nuoret voivat vaikuttaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Samoin osallisuutta vahvistaa yhteisöllinen toiminta, jossa nuorta tuetaan osana paikallisyhteisöään ja sosiaalisia verkostojaan.

– Kotipaikkakunnalla ja paikallisella kulttuurilla on tutkimukseen osallistuneille nuorille aikuisille suuri merkitys. Paikallisuus näyttää ohjaavan nuorten aikuisten valintoja merkittävästi, ja osa nuorista oli vahvasti kiinnittynyt pieneen kotikuntaansa, sanoo sosiaalityön yliopistonlehtori, YTT Marjo Romakkaniemi Lapin yliopistosta.

– Monialainen yhteistyö on välttämätöntä sosiaalisen kuntoutuksen onnistumiselle. Eri palveluiden välisen yhteistyön ongelmat voivat estää nuorta saamasta tarvitsemaansa tukea.

Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan mahdollisuuksia selviytyä arkipäivän toimista, vuorovaikutussuhteista ja toimintaympäristön edellyttämistä rooleista.

Tutkimus tarkasteli nuorten aikuisten osallisuutta sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen asiakkaina Rovaniemellä, Kittilässä ja Inarissa. Tutkimuksen aineisto koostuu 24:stä nuoren aikuisen yksilöhaastattelusta, neljästä sosiaalisen kuntoutuksen palveluntuottajien ryhmähaastattelusta sekä tilastoaineistosta.

Kuusi ehdotusta sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseksi

Tutkijat antavat tulosten perusteella kuusi ehdotusta sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseksi:

1. Nuorten aikuisten osallisuutta sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa pitää vahvistaa. Paikallisuuden merkitys on tärkeää ymmärtää.

2. Sosiaalisen kuntoutuksen käsite on vielä jäsentymätön, joten sitä pitää kehittää.

3. Sosiaalisen kuntoutuksen paikkaa sosiaalityön ja kuntoutuksen välimaastossa tulee selkeyttää niin, että molempien alojen osaaminen hyödynnetään.

4. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja menetelmiä pitää kehittää ja tuotteistaa, jotta ne eivät jää epämääräisiksi ja hajanaisiksi.

5. Kelan roolia sosiaalisen kuntoutuksen järjestäjänä tulee vahvistaa, koska tällä hetkellä eri kuntien palvelut ovat hajanaisia ja epäyhtenäisiä.

6. Sosiaalista kuntoutusta tulee kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kesken, jotta palvelut toimisivat kokonaisvaltaisesti ja ottaisivat huomioon asiakkaan tilanteen kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi

Julkaisu: Romakkaniemi M, Lindh J, Laitinen M. Nuorten aikuisten osallisuus ja sosiaalinen

kuntoutus Lapissa. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 147, 2018. ISBN 978-952-284-031-8 (nid.), ISBN 978-952-284-032-5 (pdf). Hinta: 30 euroa. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802063157  

Tilaukset: julkaisut@kela.fi

Tiedote/Kela