Uutiset 2005

Oikeudenmukaisuus on oikeustieteilijöiden yhteinen asia

4.11.2005

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan järjestämien valtakunnallisten Oikeustieteen päivien teema kiteytyi oikeudenmukaisuuteen, joka on sekä oikeustieteen että oikeuskäytännön tavoite.

Yleisen oikeustieteen ja oikeushistorian professori Rauno Halttunen Lapin yliopistosta totesi avatessaan tämänvuotiset Oikeustieteen päivät, että yhteisen teeman ja päämäärän löytäminen ei ollut vaikeaa, sillä oikeudenmukaisuus on sekä oikeustieteen että oikeuskäytännön tavoite. Oikeustieteen päivillä oikeudenmukaisuutta pohdittiinkin eri oikeudenalojen ja käytännön oikeusprosessin näkökulmista.

Oikeus on ihmistä varten
Emeritusprofessori Aulis Aarnio sekä oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta pohtivat oikeustieteen vaikuttavuutta. Aarnion mukaan oikeustiede on kadottanut itsensä ja oman tehtävänsä, jos se on yksinomaan oikeuden teknistä täsmentämistä.

– Oikeus on ihmistä varten. Juuri sen tähden on tunnettava ”oikeat” pykälät. Niitä ei etsitä eikä löydetä julkisen vallan takia. Mutta jos niin on, oikeuteen kasvaminen ja oikeusalan ammattilaisten kasvattaminen on yksi kaikkein vaativimmista kasvamisen ja kasvattamisen lajeista. Lakimiehellähän on vastuu ihmisen yhteiskunnallisesta elämästä, aivan samoin kuin lääkärillä on viimekätinen vastuu ihmisen biologisesta elämästä, Aulis Aarnio sanoi.

 
Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula (oik.) ja
toinen vararehtori, professori Juha Karhu
viihtyivät Oikeustieteen päivillä.


Professori Kekkosen mukaan oikeustiede on kautta aikojen elänyt eräänlaisen sosiaalisen tilauksen varassa: yhteiskunnassa on ollut tahoja, joille oikeustieteen tuottama tieto, tulkinnat ja kannanotot ovat olleet edullisia ja käyttökelpoisia niiden asemaa edistettäessä tai pönkitettäessä.

– Oikealla tavalla ymmärretty oikeustieteen ajantasaisuus merkitsee sitä, että oikeustieteessä seurataan valppaasti aikamme merkittävimpiä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia. Ajantasainen oikeustiede on myös valmis tuottamaan uusia ja kriittisiä näkemyksiä pelkäämättä mahdollisia konflikteja vallanpitäjien kanssa, Kekkonen totesi.

Oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus elintärkeää
Perjantaina pohdittiin oikeusturvan toteutumista. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio korosti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin merkitystä.

– Tuomioistuinten toiminnan ja yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta oikeudenmukaisella oikeudenkäynnillä on kauaskantoiset vaikutukset. Joutuisuuden ja asianmukaisen kuulemisen merkitystä ei voidakaan mielestäni korostaa liiaksi, Paunio sanoi.

Paunio totesi etenkin toimeentuloturvan, vakuutusoikeuden sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen käsittelyn olevan tällä hetkellä ongelmallisia.

– Toimeentuloturvan lainkäyttö- ja muutoksenhakujärjestelmä on jäänyt jälkeen tuomioistuinten ja lainkäytön kehitystyöstä. Näitä asioita on käsiteltävänä kymmeniä tuhansia ja vakuutusoikeuteenkin, joka on viimeinen muutoksenhakuaste, päätyy vuosittain yli 10 000 asiaa. Vakuutusoikeuden käsittelyajat ovat kuitenkin jo vuosia olleet kohtuuttoman pitkiä, kun otetaan huomioon käsiteltävänä olevien etuuksien laatu ja niiden merkitys hakijalle, Paunio totesi.

Paunio kertoi myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen käsittelyaikojen olevan pulmallisia.

– Näiden asioiden käsittelyä tuomioistuimissa ovat viime vuosina pidentäneet sosiaalitoimessa tehtävät olosuhdeselvitykset. Näiden selvitysten tekeminen tuomioistuimelle on saattanut pahimmillaan kestää yli kaksikin vuotta, vaikka ne on yleensä saatu tehdyksi kuudessa kuukaudessa. Pahin tilanne on ollut etelän suurissa kaupungeissa. Myös hallinto-oikeuksissa lastensuojeluasioissa käsittelyajat ovat olleet keskimäärin 6–12 kuukautta, vaikka nämä asiat tulisi lain mukaan käsitellä kiireellisesti. On selvää, että tällaiset käsittelyajat ovat asioiden laatu ja merkitys huomioon ottaen liian pitkiä, Paunio korosti.

Pohjois-Suomessa panostetaan laatuun ja yhteistyöhön
Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen totesi, että tuomioistuinten kehittämisen on perustuttava tuomioistuinten oma-aloitteiseen kehittämis- ja laatutyöhön, jolla pyritään yhä paremmin vastaamaan yhteiskunnan ja kansalaisten oikeusturvaodotuksiin.

– Päämääränä on varma, luotettava, nopea ja kustannuksiltaan kohtuullinen oikeudenkäynti. Kehittämis- ja laatutyössä keskiössä ovat tuomioistuinpalvelujen laatu, henkilöstön osaaminen sekä tuomioistuinten organisatoriset ratkaisut ja toimintatavat. Tärkeää on myös monimuotoinen yhteistyö oikeudenhoidon ja oikeustieteen opetuksen välillä. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa Rovaniemen hovioikeus ja muut tuomioistuimet sekä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta ovat tehneet hyvää yhteistyötä ja tuloksena on ollut mm. vuosina 1999–2002 toteutettu Pohjois-Suomen tuomarikoulu, joka on pitkäjänteinen tuomarikoulutusjärjestelmä, Oikarinen totesi.

Kuusamon käräjäoikeuden käräjätuomari Antti Savela kertoi Rovaniemen hovioikeuspiirissä käynnissä olevasta laatuhankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää tuomioistuimen työtä siten, että oikeudenkäynti täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit, ratkaisut ovat perusteltuja ja oikeudenmukaisia ja että tuomioistuimen palvelut ovat kustannustensa puolesta kansalaisten saavutettavissa. Laatuhankkeen hyödyllisyys on tunnustettu laajasti sekä kotimaisessa että kansainvälisessä oikeusyhteisössä. Suomen Asianajajaliitto myönsi hankkeelle Vuoden oikeusteko -palkinnon keväällä 2005. Lisäksi se voitti lokakuussa 2005 ensimmäisen palkinnon Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston järjestämässä The Crystal Scales of Justice award -kilpailussa.

 
Perjantain Plenum-alustuksissa puhuivat Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen, professori Håkan Hyden, käräjätuomari Antti Savela, eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ja hallintoneuvos Kari Kuusiniemi.

Oikeustieteen päivien työryhmätyöskentelyssä oikeudenmukaisuutta pohdittiin mm. ympäristöoikeudellisessa päätöksenteossa ja alkuperäiskansojen maaoikeuksissa sekä yritystoiminnan oikeudellisessa sääntelyssä. Työryhmissä puntaroitiin myös hyvinvointioikeuksien toteutumista Suomessa, IT-oikeutta, immateriaalioikeutta sekä perusoikeuksia oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Työryhmissä pidetyistä alustuksista on tiivistelmät Oikeustieteen päivien Internet-sivuilla www.ulapland.fi/oikeustieteenpaivat2005

Valtakunnalliset Oikeustieteen päivät järjestettiin Lapin yliopistolla 3.–4.11.2005 ja niille osallistui noin 180 oikeustieteilijää ja lakimiestä eri puolilta Suomea. Oikeustieteen päivät on valtakunnallinen juristitapahtuma, jonka järjestävät vuorollaan oikeustieteellistä opetusta antavat oikeustieteelliset tiedekunnat ja laitokset. Tapahtuma on oikeustieteen alan suurin kansallinen tapaaminen, ja se on yhteinen kaikille oikeudenaloille.

Lisätietoja:
Professori Rauno Halttunen, puh. (016) 341 2528, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Amanuenssi Risto Haavisto, puh. (016) 341 2540 tai 0400 543 402, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
www.ulapland.fi/oikeustieteenpaivat2005

Teksti: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen
Kuva: LaY/Viestintä/Niina Huuskonen