Hallintotieteiden lisensiaatti Tuula Kolarin selvitystyön pohjalta valmistuneessa englanninkielisessä julkaisussa tarkastellaan miten oikeutta puhtaaseen ympäristöön on täsmennetty YK:n alaisissa kansainvälisissä prosesseissa, erityisesti alkuperäiskansojen näkökulmasta. Selvitystyö oli osa PYVIn, Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön yhteisprojektia.

PYVIn tutkimusprofessori Timo Koivurovan mukaan ympäristönsuojelu nähtiin aikaisemmin pääasiassa vain valtion asiana, mutta nyt se nähdään entistä enemmän perusoikeus tai ihmisoikeusasiana.

- Nykyään noin 120:n valtion perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden puhtaaseen ympäristöön ja erilaiset kansainväliset prosessit pyrkivät konkretisoimaan, minkälaisia toimenpiteitä tämä oikeus valtioilta vaatii, Koivurova sanoo.

Oikeuden kehittymisen taustalla Koivurova näkee kestävän kehityksen prosessin.

- Kestävän kehityksen prosessi on edesauttanut meitä näkemään yhteyksiä asioiden välillä, joissa aikaisemmin ei niitä havaittu – hyvänä esimerkkinä tästä on ihmisoikeusajattelun ja ympäristönsuojelun välinen yhteys, Koivurova sanoo.

Erityisen selkeästi oikeus puhtaaseen ympäristöön koskettaa alkuperäiskansoja, jotka läheisen luontosuhteensa perusteella ovat nähneet ko. oikeuden ilmauksena heille kuuluvasta lain erityissuojasta.

- Eräs keskeinen piirre alkuperäiskansajärjestöjen nykyisessä toiminnassa on vedota heidän ihmisoikeuksiinsa ja myös oikeuteen puhtaaseen ympäristöön, Koivurova toteaa.

Julkaisua "The Right to a Decent Environment; with Special Reference to Indigenous Peoples" voi tilata osoitteesta:
Marja Collins 016 - 341 2733
Sähköposti, etunimi.sukunimi@ulapland.fi  

Muut Juridica Lapponica -sarjan kirjat löytyvät osoitteesta:
http://www.arcticcentre.org/juridicalapponica

Muut yhteydenotot kirjasta:
Timo Koivurova 016 - 341 2594, tai 040 - 55 195 22
Sähköposti, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

LaY/Viestintä/OT