Miten päädyit opiskelemaan Lapin yliopistoon ja juuri sitä alaa, jota opiskelit?

Lukion jälkeen harkitsin viestinnän ja journalismin opiskelun, valtio- ja yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen välillä. Pääsin oikikseen sisälle toisella yrittämällä. Kävin mietintäprosessin läpi kaksi kertaa ennen kumpaakin hakukertaa ja päädyin molemmilla kerroilla samaan lopputulokseen.

Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat jo teini-ikäisenä ja halusin opiskella alaa, joka on yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Oikeustiede vei voiton oikeudenmukaisuuden arvojen ja periaatteen kiinnostavuuden takia. Oikeustiede kiehtoi myös uutena haastavana maailmana: aivan kuin olisi opetellut uutta kieltä tai kulttuuria. Lisäksi mahdollisuus selkeään ammattiin ja ”professioon” viehätti, ja oikeustiede tuntui osin käytännöllisemmältä kuin viime metrillä pohdinnassani olleet muut alat.

Rovaniemi ja Lappi valikoituivat aivan puhtaasti tiedekunnan olemassaolon takia. Kaupunki tai seutu ei erityisesti innostanut silloin. Minulla oli jopa rajuja ennakkoluuloja Lapissa asumisesta!

Kerro hieman opinnoistasi.

Opiskelin ainakin silloiseen tyyliin verrattuna kohtuullisen pitkään: 7,5 vuotta. Opintojeni puolivälissä tempauduin lähes täysin politiikan vietäväksi ja olin opinnoistani puolet ajasta palkallisissa luottamustehtävissä Suomen Keskustan opiskelija- ja nuorisojärjestöjen johdossa. Tällöin myös tein opintoja etänä Helsingistä ja Etelä-Pohjanmaalta. Opintojeni alku- ja keskivaiheilla asuin Rovaniemellä ja elin täysipainoista opiskelijaelämää.

Omana aikanani oikiksen opiskelutyyli oli (vielä) erittäin kirjatenttipainotteista. Opinnot koostuivat pääosin isoista luennoista ja kirjatenteistä. Oikeustapausharjoituksia oli muistini mukaan vain rikos- ja prosessioikeudessa, hallinto-oikeuden maisterivaiheessa ja ympäristöoikeudessa. Sinänsä kirjatentit mahdollistivat opintojen yhdistämisen joustavasti töihin ja luottamustoimiin. Käytännön kursseja oli varsin vähän ja niihinkään en osallistunut varmaankin todellisesta tai kuvitellusta aikapulasta johtuen.

Opiskelu oli pääosin kurinalaisuutta vaativaa, itsenäistä puurtamista kirjojen kanssa. Luin itse paljon kirjastolla – ”lipastolla”, kuten sanoimme. Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea tarjosivat kahvi- ja lounashetket muiden yliopiston kirjastolle lukemaan tulleiden kanssa Loviisassa, Fellissä ja Petronellassa. Vaikka opiskelu oli yksinäistä pänttäämistä, lukemisen ohessa tutustui aika kivasti muihin samaa urakkaa suorittaviin.

Opettajista mieleen jäi moni suuri persoonallisuus. Monia ns. Lapin oikiksen alkuperäisiä proffia oli vielä virassa minun aikanani: mieleen jäivät mm. Terttu Utriainen, Ahti Saarenpää, Mirva Lohiniva-Kerkelä, Rauno Halttunen ja Jyrki Virolainen. Velvoiteoikeuden emeritusprofessori Juha Karhu muodostui monelle minun aikalaiselleni ehkä läheisimmäksi opetushenkilöstöstä: Karhun värikäs luennointityyli sekä populaarikulttuurin ja huumorin käyttö tehokeinoina jäivät mieleen.

Mikä oli parasta opinnoissasi/opiskeluaikanasi? Mitä on jäänyt erityisesti mieleen?

Kliseisesti parasta oli ihmiset. Rovaniemen tiivis opiskelijayhteisö synnytti elämänmittaisia suhteita ja verkostoja. Olin ns. opiskelija-aktiivi: ainejärjestö Artiklan lehden päätoimittajana ja järjestön puheenjohtajana, Keskustaopiskelijoiden aktiivina ja taisin pyörähtää jossakin ELSA ry:n tapahtumassa ja toiminnassa.

Yksittäisiä luentoja ja tenttejä enemmän mieleen ovat jääneet opiskelijaelämään liittyvät tapahtumat: Artiklan bileet, kv-viikot, sitsit ja myös ylioppilaskunnan LYY:n tapahtumat kuten vapun juhlinta. Ehkä yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista olivat Kaamosluennot, joilla kivasti yhdistyivät tiedekunnan ja ainejärjestön yhteistyö: opiskelu ja hauskanpito.

Millaista oli opiskella ja asua Rovaniemellä? Miksi kannattaa tulla opiskelemaan Lappiin?

Rovaniemellä opiskelijat muodostivat oman ”kuplansa”. Suurin osa – minä mukaan lukien – ei tuntenut kaupungista ketään ja elämä piti aloittaa sosiaalisesti 0:sta. Tämä oli minusta myönteinen asia, sillä kavereiden löytäminen oli aika helppoa, kun kaikki kaipasivat kaamoksen, porojen ja opiskelustressin keskellä sosiaalista ympyrää ympärilleen.

Minusta yo-opiskelijat olivat tiiviimpi yhteisö Rollossa kuin isommissa opiskelukaupungeissa. Rovaniemi on myös hyvin kaunis kaupunki jokien ja vaarojen keskellä. Talviurheiluun ja luonnossa liikkumiseen on huikeat mahdollisuudet. Ravintoloita ja kulttuuria on myös kaupungin kokoon nähden paljon. Lisäksi matkailun ansiosta Rovaniemellä on aika kansainvälinen fiilis. Vaikka Rollo ei ehkä sitä aivan uniikeinta Lappia olekaan, on asuminen ja eläminen Lapissa omanlaisensa mielenkiintoinen elämänkokemus. Matkusteluun suosittelen yöjunaa tai autoilua kimpassa!

Mitä teet työksesi, millaisia tehtäviä työssäsi on? Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Olen kolmatta kautta kansanedustajana Vaasan vaalipiirissä. Lisäksi toimin Suomen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Tyypillinen työpäiväni pitää sisällään useita kokouksia: niin oman puolueen ja ryhmän sisäisiä kuin esim. eduskunnan valiokuntien kokouksia. Työpäivään kuuluu useita julkisia esiintymisiä esim. median haastatteluja, puheita eduskunnan täysistunnoissa tai videoiden tekoa sosiaaliseen mediaan. Tyypillisesti myös työviikossani on useita tapaamisia esim. sidosryhmien kanssa taikka puheita erilaisissa tilaisuuksissa. Aikaa menee edellä mainittuihin valmistautumisessa, lakiesityksiin ja muistioihin perehtymisessä sekä erilaisten tekstien esim. aloitteiden ja kolumnien kirjoittamiseen.

Kansanedustajan työn luonteeseen kuuluu myös työn syklisyys, työhuiput ja rauhallisemmat jaksot. Työviikolla tiistai, keskiviikko ja torstai ovat usein kellon ympäri ja perjantai väljempi. Työpäivät ovat tyypillisesti pitkiä: n. 10–11 tunnin työpäivä ei ole harvinainen. Työtehtäviä on myös iltaisin ja viikonloppuisin, esim. kokouksia tai puhekeikkoja erilaisiin tilaisuuksiin. Työhön kuuluu matkustelua kotimaassa ja ulkomailla, esim. valiokuntamatkoja tai kiertue omassa vaalipiirissä. Ennen juhannusta ja joulua tahti on kovin, kesällä ja tammikuussa on mahdollista tasata sitten.

Olen pyrkinyt pitämään viikossa yhden täyden vapaapäivän – onnistuen siinä vaihtelevasti!

Millainen urapolkusi on ollut?

Opiskeluaikana olin kaksi kesää kesätöissä pankissa kotiseudullani. Suoritin opintoihin liittyvän harjoittelun kesätöissä asianajotoimistossa, jonne työllistyin myös valmistumisen jälkeen. Työskentelin lupalakimiehenä n. 2 vuotta. Hoidin monipuolisesti yksityishenkilöiden ja pk-yritysten toimeksiantoja. Juttukannassani korostuivat rikos-, perhe- ja jäämistöoikeus, lapsiasiat ja työoikeus. Hoidin myös mm. sopimus- ja vahingonkorvausoikeuteen, ympäristöoikeuteen ja ulkomaalaislakiin liittyviä toimeksiantoja. Olen myös suorittanut Suomen Asianajajaliiton asianajajatutkinnon.

Minut valittiin kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa 2015, ja olen siitä lähtien toiminut tässä tehtävässä. Politiikassa olen ollut mukana 18-vuotiaasta alkaen ja olen mm. viidettä kautta valtuutettuna kotikunnassani. Poliittisella urallani olen toiminut Suomen Keskustanuorten ja Keskustan Opiskelijaliitto KOL:n puheenjohtajina. Olin Keskustan varapuheenjohtaja vuosina 2016–2018 sekä Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2019–2021 ja uudelleen 2023 kesäkuusta alkaen. Vuosina 2021–2023 toimin Sanna Marinin hallituksessa valtioneuvoston jäsenenä, ensin noin vuoden tiede- ja kulttuuriministerinä ja sitten noin vuoden maa- ja metsätalousministerinä.

Kuriositeettina voin mainita, että olin perustuslakivaliokunnan jäsenenä 2015–2019, jolloin pääsin tosiasiassa tekemään oikeudellista harkintaa lakiesitysten perustuslainmukaisuuden valvonnassa.

Mikä opinnoissasi oli erityisen hyödyllistä työurasi/elämäsi kannalta?

Varmasti tärkeintä on oppi pitkäjänteiseen ja kurinalaiseen kovaan työntekoon. Oikeudellisen ajattelun ja ns. loogisten päättelyketjujen luomisen oppiminen on ollut suureksi avuksi, kuten myös kyky käsitellä tehokkaasti laajoja aineistoja ja sisäistää niitä.

Työurallani niin pankissa, lupalakimiehenä kuin kansanedustajana ja ministerinä toimintaa sääntelee lainsäädäntö ja Suomen sekä EU:n oikeusjärjestys.

Politiikassa minulle on ollut suuri apu juridiikan osaamisesta. Eduskunta on lakitehdas, joka tuottaa lopputuotteina säädöksiä. Esimerkiksi lain yleis- ja yksityiskohtaisten perustelujen erottaminen on hyvin hyödyllistä. Kansanedustajana ja ministerinä käsitellään jatkuvasti oikeudellisia tekstejä. Oikeustieteen opintojen kautta eri instituutioiden roolien ymmärtäminen on ollut helppoa ja luontevaa. 

Elämän kannalta hyödyllistä on ollut oppia hahmottamaan maailmaa käsitteellisellä ajattelulla, sekä elämänkokemus ja ihmissuhteet. 

Mikä nykyisessä työssäsi on parasta?

Mahdollisuus vaikuttaa isänmaamme Suomen parempaan tulevaisuuteen ja parantaa maailmaa. Yllätyksellisyys ja nopeat käänteet.

Millaisia taitoja tarvitset työssäsi?

Erinomainen suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito on tärkeää työssäni sekä kyky hahmottaa nopeasti asiakokonaisuuksista oleellinen. Joustavuus erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, erinomainen paineen- ja stressinsietokyky sekä kyky erottaa oleelliset asiat epäoleellisista ja delegoida tehtäviä omassa organisaatiossa.

Mistä olet erityisen ylpeä työurallasi? Mikä on ollut tähän astisen urasi huippukohta?

Olen ylpeä erilaisista yhteiskunnallisesti merkittävistä lainsäädäntö- ja muista hankkeista, joita olen päässyt viemään maaliin – osa myös kotimaakunnan ns. siltarumpuja, eli äänestäjilleni tärkeitä paikallisia asioita. Tähänastisen urani huippukohta on ollut nimittäminen ministeriksi ja Suomen hallituksen ministerinä toimiminen reilun 2 vuoden ajan. Silloin pääsin vaikuttamaan yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviin sääntelyihin kuten koronapolitiikkaan, tekijänoikeuslakiin, korkeakoulujen aloituspaikkoihin, opintotukeen, eläinsuojelulakiin ja EU:n metsäpolitiikkaan – muutamia mainitakseni.

Mitä antaisit vinkiksi opiskelijalle, joka haluaisi samanlaisen työn kuin sinulla?

Työllistyminen politiikkaan laajasti ilmaistuna – kuten vaaleilla valituksi poliitikoksi tai vaikkapa ministerin avustajaksi, poliittiseksi valtiosihteeriksi taikka puoluetoimistolle tai eduskuntaryhmän kansliaan – edellyttää opintomenestyksen ja oikeudellisen osaamisen lisäksi myös muita keskeisiä avuja. Tyypillisesti politiikassa uraa luodaan toimimalla tietyn puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestössä tai kunnallis- ja maakuntapolitiikassa. Politiikan maailmaan rekrytoidaan toki ihmisiä myös poliittisen järjestötoiminnan ulkopuolelta, mutta toiminta puolueessa on luonnollisesti isoa plussaa.

Politiikassa työskentely edellyttää laajaa ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta ja ihmisten mielipiteisiin vaikuttavista tekijöistä. Viestintävalmiudet ovat myös hyvin tärkeitä – kuten kyky ilmaista itseään terävästi kirjoittaen ja puhuen sekä esim. kyky kuvata lyhyitä videoita tai tehdä oma-aloitteisesti graafista materiaalia verkkoon ja someen.

Yksi mielenkiintoinen polku yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneelle oikeustieteilijälle on työ virkamiehenä lainvalmistelussa ministeriöissä. Ministeriöt ja myös eduskunta työllistävät suuren joukon virkakuntaa, joiden panos valmistelijoina on välttämätön poliittisten linjausten täytäntöönpanon kannalta. Ministeriöistä, kuten myös vaikkapa eduskuntaryhmien kanslioista, kannattaa kysellä rohkeasti harjoittelumahdollisuuksia. Monen ura hallinnossa ja politiikassa on alkanut myös eduskunta-avustajana työskentelemisen kautta.

Jos voisit palata ajassa taaksepäin, tekisitkö jotain opinto- tai urapolullasi toisin?

Opiskeluni ei ollut niin suunnitelmallista kuin olisi ollut fiksua. Kun opintoni venyivät töiden ja luottamustoimien takia, oli todella tuskaista suorittaa alkuvaiheen opinnoiksi tarkoitettuja kursseja. Suosittelen tekemään esim. kieliopinnot ja paljon läsnäoloa yliopistolla vaativat opinnot heti ensimmäisinä opiskeluvuosina "alta pois".

Vinkkejä tuleville tai nykyisille opiskelijoillemme?

Opiskeluaikana ei kannata (edes auskultoinnin muutosten takia) stressata liikaa arvosanoista ja opiskeluajoista. Oikeudellisen ajattelun kypsymiseen – ja etenkin ihmisenä kypsymiseen – vaaditaan mahdollisuuksia kehittää itseään monipuolisesti ja myös aikaa kasvaa ihmisenä.

Suosittelen kaikkia hyödyntämään opiskeluajan laajasti erilaisiin ihmisiin tutustumiseen ja verkostojen luomiseen. Lisäksi ei kannata "jumiutua" fakkimaisesti vain oikeustieteeseen ja "oikkarimeininkiin". Poikkitieteellisyyttä – niin opinnoissa kuin elämisessä – kannattaa harjoittaa.

Kannattaa käydä erilaisissa kesätöissä, harjoitteluissa ja mahdollisesti vaihdossa. Silloin saa käsitystä siitä, mikä itseä voisi työelämässä kiinnostaa. Kielitaito ei myöskään voi olla koskaan liian hyvä!