Opetusministeriön 2020 -työryhmä antoi tukensa Lapin yliopiston opettajankoulutuksen jatkumiselle nykyisessä laajuudessaan. Sen sijaan työryhmän esityksen mukaan Oulun ja Joensuun yliopistojen luokanopettajankoulutuksen määriä tulisi pienentää vuonna 2010 noin puolellasadalla paikalla. Työryhmän mukaan koulutusta tulisi lisätä pääkaupunkiseudulla, jossa oppilasmäärät ovat kasvussa.

Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana opettajankoulutuslaitosten edustajia kaikista opettajankoulutusta antavista yliopistoista ja haastatteli ko. yliopistojen rehtorit. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta toi esille työryhmälle annetuissa vastauksissa lukuisia erityisiä perusteita ja vahvuuksia Lapin yliopiston opettajankoulutuksen jatkamiseksi ja kehittämiseksi. Opettajankoulutuksen tulevista linjauksista työryhmälle vastasivat opettajankoulutuksen professori Anneli Lauriala sekä harjoittelukoulun rehtori Eija Valanne.

– Opettajankoulutuksella on Lapissa pitkä historia ja tärkeä yhteiskunnallinen merkitys.  Lapissa toimii tällä hetkellä pohjoisen alueelle juurtunut ja sen kehittämiseen sitoutunut opettajakunta, joka tuntee Lapin kulttuuriset, taloudelliset ja maantieteelliset erityispiirteet. Kehityksen jatkuvuus nojaa alueelle sijoittuvaan ja alueen tarpeisiin joustavasti profiloituvaan opettajankoulutukseen, sanoo tiedekunnan dekaani, professori Kaarina Määttä.

Määtän mukaan opettajien riittävä saanti Pohjois-Suomen harvaanasutuille alueille turvataan Rovaniemellä annettavalla opettajankoulutuksella. Tilastojen mukaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan ja luokanopettajankoulutukseen hakeutuneista noin puolet tulee Lapin läänistä ja valmistuneista valtaosa sijoittuu työskentelemään Pohjois-Suomeen.

– Tämä on tärkeää huomata siitäkin syystä, että opettajien eläkkeelle siirtyminen on lähivuosina Lapin läänin alueella suhteellisesti suurempaa kuin muualla Suomessa.

Rovaniemen opettajankoulutus huomioi pohjoisen alueen erityispiirteet perusopetuksessa, täydennyskoulutuksessa ja tutkimuksessa. Pitkät välimatkat, pienet koulut, etäopetus, yhdistelmäluokat, erityisopetus sekä toisaalta taajamiin muodostetut isot koulukeskukset asettavat erityiset vaatimuksensa Lapin opettajankoulutukselle.

– Lapin läänin kouluverkko on niin hajanainen, että koulutuspalvelujen säilyminen nykyisellään on ratkaisevaa lasten, perheiden, elinkeinoelämän ja seutukuntien hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Tulevaisuudessa opettajien monialainen osaaminen tulee entistä tarpeellisemmaksi mahdollistaen samalla opettajien toimimisen eri kouluasteilla, toteaa professori Anneli Lauriala.

Laurialan mukaan opettajankoulutusta pyritään kehittämään Lapin yliopistossa niin, että valmistuvat opettajat voivat toimia sekä luokanopettajan että aineenopettajan tehtävissä peruskoulun keskeisissä aineissa. Lisäksi pyritään siihen, että heillä on laaja-alainen pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen ns. inklusiivisen opetuksen toteuttamiseksi sekä valmius toimia myös aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön parissa.  

– Lapissa toimivien opettajien asiantuntijuuden päivittäminen ja jatkuvan täydennyskoulutuksen turvaaminen toteutuu tarkoituksenmukaisimmin Rovaniemellä toimivan opettajankoulutusyksikön ja harjoittelunkoulun avulla.

Yhteistyön ja tutkimuspainotteisuuden merkitystä korostaa myös harjoittelukoulun rehtori Eija Valanne.

Lapin opettajankoulutuksen lähtökohtana on kasvatustieteelliseen tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen perustuva koulutus. Tulevaisuudessa opiskelu sidotaan entistä enemmän kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Myös harjoittelukoulun roolia vahvistetaan kokeilu-, tutkimus- ja kehittämispainotteiseksi.

– Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on tehty viime vuosina yhä enemmän opettajantyöhön ja koulutuksen kehittämiseen keskittyviä väitöskirjoja, mikä lisää Lapin yliopiston opettajankoulutuksen merkitystä alueellisena vaikuttajana ja kehittäjänä. Tutkiva ja uudistava opettajuus Lapissa vaatii pohjoisen ulottuvuuden ja haja-asutusalueiden erityispiirteiden tuntemusta sekä niiden arvostamista, Kaarina Määttä sanoo.

Lisätietoja:
Varadekaani, opettajankoulutuksen professori Anneli Lauriala
Puhelin 050 303 7533

LaY/Viestintä/Olli Tiuraniemi