Teoksessa (PS-kustannus 2002) auttamistyön tutkijat ja tekijät etsivät välineitä pahan ammatilliseen havaitsemisen, nimeämisen, kohtaamisen ja ratkaisemisen kysymyksiin.

Ihmistyön ammattilaiset kohtaavat työssään yhä vaikeampia sosiaalisia ongelmia ja tekoja, joiden yhteydessä he tuntevat avuttomuutta ja hämmennystä. Pahojen tekojen kohtaaminen, selittäminen ja ratkaiseminen ovat ammattilaisten keskeisiä tehtäviä. Perinteinen ymmärtämisen ja auttamisen kulttuuri tarjoaa kuitenkin heikot lähtökohdat mennä pahaa päin ja silti auttaa apua hakevaa ihmistä?

Kun hyvä ei riitä…
Kun ihmistyön ammattilainen joutuu työssään kasvokkain pahan kanssa, yleisin toimintamalli on tapahtuneen moraalisen luonteen ohittaminen tai kiertäminen. Äärimmillään tapana on piilottaa paha ja jättää sekä pahaa kokenut että sitä tehnyt ihminen selviytymään yksin, jolloin paha muodostuu kohtalokkaaksi kaikille osapuolille.

Kirjan viesti kuuluukin: hyvinvointipalvelujen toiminnalliseen kulttuuriin tarvitaan muutosta. Inhimillisen pahan kohtaaminen edellyttää ihmisyyden ja auttamistyön näkökulmien herkkävireistä erittelyä.

"Paha asettuu osaksi ihmisyyttä, auttajan, uhrin ja tekijän vuorovaikutussuhteita, hyvinvointipalvelujärjestelmän rakenteita sekä tilanteita, joissa eri osapuolet kohtaavat. Pahan mahdollisuutta ei pidä kieltää tai unohtaa, vaan tiedostaa," toteavat julkaisun toimittajat Laitinen ja Hurtig.

Paha on hyväksyttävä osaksi meitä
Julkisessa keskustelussa ja tiedotusvälineissä paha havaitaan ja sitä etsitään "hyvän alueen" ulkopuolelta. Se sijoitetaan valtaväestöstä jollain tapaa poikkeaviin, ei "meihin". Tavallisuus ja normaalisuus eivät sovi pahan yhteyteen. Myös ammattikäytännöissä paha ja sen ilmeneminen liitetään ulkoisten piirteiden mukaan erilaisiksi määritettyihin ihmisiin ja ihmisryhmiin.

"Sosiaalisesti ja taloudellisesti hyvin toimeentulevat vanhemmat määrittyvät yhteiskunnassamme lähes automaattisesti hyviksi. Tällöin on määritelmällisesti mahdotonta, että he laiminlöisivät pahoinpitelisivät tai käyttäisivät lapsiaan seksuaalisesti hyväkseen. Varmuus asioiden tyypillisyydestä, yleisyydestä tai luonnehdinnat riski-ihmisten ominaispiirteistä estävät pahan havaitsemista. Hälytyskellot eivät soi, kun rauhoittavaa tietoa on riittävästi vastapainona. Paha jää piiloon," sanovat Pahan kosketuksen toimittajat.

Merja Laitinen ja Johanna Hurtig painottavat, että paha tulee ymmärtää arkisena ja kaikkia koskettavana asiana. Mahdollisuus tehdä pahaa, olla paha tai kokea pahaa on meistä jokaisella. Pahan olemassaolon tunnustaminen myös niin sanotun hyvän alueella on perusedellytys sen havaitsemiselle.

"Pahan kohtaaminen edellyttää tietoisuuden lisäksi rehellisyyttä, rohkeutta, empatiaa ja herkkyyttä. Kohtaaminen ja työstäminen on yhteisen matkan taittamista tunnelin kaltaisessa tilassa. On mentävä tapahtumien ja seurausten läpi, vaikka matka ei lupaakaan viihtyisyyttä vaan ahdistusta," sanovat Laitinen ja Hurtig.

Pahan kosketuksen kirjoittajia ovat toimittajien lisäksi valtiotieteiden tohtori Riitta Granfelt Helsingin yliopistosta, yhteiskuntatieteiden tohtori Laura Huttunen Tampereen yliopistosta, kirjailija, TT Martti Lindqvist, sosiaalityöntekijä Unto Matinlompolo Lapin lääninhallituksesta, psykologian professori Juha Perttula Lapin yliopistosta, akatemiatutkija Anneli Pohjola Lapin yliopistosta sekä sosiaalipolitiikan professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta. Kirjoittajat ovat hyödyntäneet artikkeleissaan omia aiempia tutkimusaineistojaan. 

Kirjan toimittajakappaleita voi tilata PS-kustannuksesta: Juha Virkki kustannuspäällikkö PS-kustannus PL 303, 40101 Jyväskylä p. 014 685 291, fax 014 678719, gsm 040 8656 426 email juha.virkki@ps-kustannus.fi

Lisätietoja: 
Tutkija Merja Laitinen Puh: 016 - 341 2696, 040-509 2153 tai 
Tutkija Johanna Hurtig Puh: 0400-015 870