Pallas-Yllästunturin kansallispuiston koetaan vahvistavan alueen imagoa luontomatkailukohteena. Matkailijoiden ja yrittäjien näkemykset kansallispuiston merkityksestä poikkeavat kuitenkin toisistaan, mikä asettaa haasteita uuden puiston markkinoinnille.
Asia käy ilmi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa luontomatkailukohteena tarkastelevasta Lapin yliopiston julkaisusta, joka koostuu Lapin yliopiston luontomatkailun opiskelijoiden tutkimuksista.
Luontomatkailun ma. professori Seija Tuulentien ja matkailun assistentti Jari Järviluoman toimittamassa kirjassa ”Erottuvat tunturit. Pallaksen ja Ylläksen alueelliset identiteetit matkailijoiden ja yrittäjien puheissa” kartoitetaan, millaisia Pallas ja Ylläs ovat luontomatkailukohteina ja miten ne eroavat toisistaan, mitä matkailijat ja yrittäjät odottavat uudelta kansallispuistolta sekä millaisia mahdollisuuksia kansallispuistolla on yhdistää kaksi erilaista tunturikeskusta ihmisten mielissä yhdeksi alueeksi.
Pallas ja Ylläs varsin erilaisia luontomatkailukohteita
Matkailijat kokevat Pallaksen ja Ylläksen erilaisina niin matkailukohteina kuin maisemiltaan. Pallaksen ja Ylläksen alueellisia ominaispiirteitä tarkastelleet Anna Meriruoho ja Outi Rantala toteavat, että matkailijoiden ja yrittäjien mielestä Ylläksellä on ylivertaiset luonnonolosuhteet varsinkin lasketteluun, runsaasti matkailurakenteita ja siten myös laaja valikoima erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Ylläs näyttäytyy matkailukohteen lisäksi myös kahtena kehittyvänä kylänä, Äkäslompolona ja Ylläsjärvenä, joissa on elinkeinotoimintaa ja elämää ympärivuotisesti. Vastaavasti Pallaksella korostuvat rauha, maiseman avaruus, sijainti kansallispuiston sisällä, matkailurakenteiden vähäisyys sekä samanhenkiset ihmiset ja kodikas tunnelma.
Pallaksen ja Ylläksen erot tulevat esille myös Marja Uusitalon tunturikeskusten maisemia tarkastelevassa artikkelissa. Pallaksen matkailijat kuvailevat luonnonmaisemia, kuten tuntureita pyöreälakisine keroineen sekä maisemien ja luonnon monimuotoisuutta. Ylläksen matkailijat puolestaan mainitsevat matkailurakenteet ja rakennetun ympäristön ominaisuudet alueen erityispiirteinä. Pallaksen ja Ylläksen matkailualueiden ympäristöntilaan ja maisemakuvaan matkailijat ovat pääasiassa tyytyväisiä, vaikka heitä huolestuttaakin luonnon kuluminen kävijämäärän mahdollisesti kasvaessa.
Yrittäjät uskovat kansallispuiston voimaan
Kansallispuistojen merkitys luontomatkailulle on suuri. Alueilla, joissa luonnonsuojelualueisiin on aiemmin suhtauduttu epäillen, saatetaan jopa kilpailla kansallispuiston saamisesta.
Itsekin Ylläsjärvellä matkailuyrittäjänä toimivan Johanna Koivumaan mukaan alueen matkailuyrittäjät suhtautuvat uuteen, haastattelujen tekohetkellä vielä perusteilla olleeseen Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon varsin positiivisesti. He arvioivat kansallispuiston vahvistavan Ylläksen imagoa luontomatkailukohteena ja tuovan myös Pallakselle uusia kävijöitä. Yrittäjien mielestä kansallispuisto on eräänlainen laadun tae etenkin ulkomaalaisille matkailijoille. Kansallispuistossa koetaan olevan laadukkaita palveluita ja sen uskotaan säilyttävän alueen kauniit maisemat ja alkuperäisen luonnon tulevaisuudessakin.
Luontokeskukset elämyksentuottajina
Uuden teknologian tarjoamat esittämis- ja kerrontatavat tekevät kansallispuistojen luontokeskuksista tiedonvälittäjien lisäksi elämyksentuottajia, toteaa Tanja Jokelainen tarkastellessaan luontoelämyksen virtuaalista tuottamista. Jokelainen perehtyi Pallaksen luontokeskuksen ja Ylläksen luontokeskus Kellokkaan tarjoamiin virtuaalisiin elämyksiin.
Jokelaisen mukaan luontokeskusten virtuaalisesti tuottamat mielikuvat kansallispuistosta ovat oleellinen osa kohteiden alueellista identiteettiä, sillä audiovisuaaliset esitykset ja multimediasovellukset esittävät Lapin luonnon useampien aistien kautta koettavana elämyksenä. Esimerkiksi Pallaksen luontokeskuksen audiovisuaalinen esitys miellytti niin yrittäjiä kuin matkailijoitakin. Matkailijoista useimmat mainitsivatkin käyvänsä keskuksessa joka kerta alueella vieraillessaan.
”Erottuvat tunturit. Pallaksen ja Ylläksen alueelliset identiteetit matkailijoiden ja yrittäjien puheissa” -julkaisun tutkimuksiin haastateltiin Pallaksen ja Ylläksen alueen matkailijoita ja matkailuyrittäjiä keväällä 2004, juuri ennen suurpuiston syntyä. Julkaisu on ilmestynyt Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan julkaisusarjassa.
Lisätietoja:
Luontomatkailun ma. professori Seija Tuulentie, puh. 010 211 4438, etunimi.sukunimi@metla.fi
Matkailun assistentti Jari Järviluoma, puh. (016) 341 2684, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Teksti: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen