Pohjoinen raja -kyselytutkimuksessa on kartoitettu suomalaisten ja venäläisten käsityksiä rajan avautumisesta. Tutkimuksessa vertaillaan vuosina 1994 ja 2006 tehtyjen kyselyiden tuloksia.

–  Suomalaisten kielteisyys rajaa kohtaan vähentyi neljänneksellä vuodesta 1994 vuoteen 2006, professori Kyösti Urponen sanoo. 

Naapurimaahan muuttaminen ei houkuttanut vastaajien enemmistöä. Yli puolet venäläisistä oli kuitenkin halukas muuttamaan kotimaassaan, kun suomalaisista vain vajaa neljännes harkitsi asiaa.

– Venäläisten muuttohalukkuuteen maan sisällä vaikuttaa mm. ilmasto.

Venäläisten kiinnostus ulkomailla järjestettyä koulutusta ja ulkomaisessa yrityksessä työskentelyä kohtaan kasvoi hieman tutkimusajankohtien välillä.  

– Ulkomailla tapahtuva koulutus kiinnosti erityisesti venäläisiä nuoria. Suomalaisia nuoria kiinnostivat venäläisiä ikätovereitaan enemmän internetin kautta tapahtuva työ tai koulutus. Yli puolet venäläisistä oli kiinnostunut työskentelemään suomalais-venäläisessä yhteisyrityksessä.

Molempien maiden kansalaiset ovat edelleen kiinnostuneita vierailemaan turistina naapurimaassaan. Venäjällä kiinnostus turismiin on jopa kasvanut vertailuvuosien välillä.

– Taloudellisissa oloissa maiden välillä on edelleen kuilu, vaikka elintaso ja tulot ovat nousseet. Enemmistöllä venäläisistä on ainakin joskus ollut vaikeuksia elämisen kannalta välttämättömien menojen, kuten ravinnon ja asumisen kustantamisessa.

Enemmistö vastaajista katsoi lasten tulevaisuuden näkymien, kuten koulutuksen, terveyden ja työllisyyden kohentuneen rajan molemmin puolin. Molempien maiden kansalaiset arvioivat myös oman työllisyystilanteensa kohentuneen.

Koulutus- ja kulttuuripalveluiden hyvästä saatavuudesta vallitsi yksimielisyys rajan molemmin puolin. Sen sijaan näkemykset terveyspalveluista olivat vastakkaiset.

– Venäläisistä hieman yli puolet arvioi terveyspalveluiden saatavuuden huonoksi, kun suomalaisten enemmistö piti niiden saatavuutta hyvänä.  

Pohjoinen raja II -tutkimusprojekti
Pohjoinen raja II –tutkimusprojektissa on tuotettu julkaisu ja koulutusmateriaali internetiin. Ne molemmat sisältävät kyselyaineistojen vertailutulosten esittelyn lisäksi laajan tilastollisen katsauksen keskeisistä valtiollisista ja alueellisista sosio-ekonomista muutoksista tutkimusvuosien välillä. Kaikki projektin tuotokset ovat myös venäjän kielellä.

Projektin johtajana toimi professori Kyösti Urponen Lapin yliopistosta ja venäläisenä asiantuntijana vanhempi tutkija Alexander Kotomin Kuolan tiedekeskuksesta. Projektin päätoimisena tutkijana ja koordinaattorina toimi Pirjo Helppikangas Lapin yliopistosta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Sallasta, Kemijärveltä ja Inarista sekä Kantalahdesta ja Murmanskista. Kyselyissä (1994 ja 2006) oli mukana yhteensä yli 2000 henkilöä molemmin puolin rajaa. Vuoden 2006 hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Lapin lääninhallitus.

Lisätietoja:                                                                   
Professori Kyösti Urponen                          Tutkija Pirjo Helppikangas  
Puhelin 040 583 8327                                Puhelin 040-5181001

LaY/Viestintä/OT