Rovaniemellä järjestettiin torstaina 28. helmikuuta 2008 arktisen alueen parlamentaarikkojen ja yliopistojen yhteinen seminaari, jonka aiheena olivat aluevesikysymykset Pohjoisella jäämerellä sekä ilmaston lämpenemisen vaikutukset napa-alueella.
Tapahtumaan osallistui neljänkymmenen yliopiston rehtorin lisäksi kansanedustajia kuudesta maasta, Euroopan parlamentista sekä alkuperäiskansojen edustajia.
Pohjoisen alkuperäiskansat, merenkulkijat, metsäteollisuuden ja matkailualan edustajat ovat törmänneet elinympäristön muutoksiin jo aiemmin, mutta tänä talvena ilmaston lämpeneminen on ollut kaikkien nähtävissä.
– Arktisen alueen ihmiset ovat valinneet meidät edustajikseen. Meidän pitää kuunnella tutkijoita ja kehittää keinoja, joilla pohjoisen asukkaita autetaan selviämään ilmastonmuutoksen heille aiheuttamista haitoista, Arktisen komitean puheenjohtaja, norjalainen kansanedustaja Hill-Marta Solberg totesi.
Arktisen rehtorifoorumin puheenjohtaja, professori Steve Jones Alaskan yliopistosta pitää yliopistojen velvollisuutena tuottaa päätöksentekijöille tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
– Muu maailma on riippuvainen pohjoisen luonnonvaroista. Niitä pitää pystyä hyödyntämään ilmaston lämpenemisestä huolimatta. Samaan aikaan pohjoisten alueiden ihmisten elinympäristön pitäisi pysyä asuttavana myös tuleville sukupolville, Jones sanoo.
Merijään sulaminen avaa uusia laivaväyliä ja helpottaa öljyn ja kaasun etsimistä, mikä on jo virittänyt valtioiden välille kiistoja aluevesirajoista.
– Poliitikkojen ja tutkijoiden vuoropuhelu on välttämätöntä, jotta päätökset perustuvat oikeaan tietoon. Täysin riippumatta siitä, miten aluevesirajat tulevaisuudessa piirretään, tärkeintä Pohjoisella jäämerellä on ympäristön suojeleminen ja siihen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, Solberg ja Jones toteavat.
Rovaniemi-prosessina tunnettu ainutlaatuinen yhteistyö arktisten valtioiden hallitusten ja alkuperäiskansojen johtajien välillä alkoi vuonna 1991. Ympäristönsuojelusta liikkeelle lähtenyt yhteistyö johti Arktisen neuvoston perustamiseen vuonna 1996.
– Hallitusten, alkuperäiskansojen ja yliopistojen yhteistyön ansiosta Arktinen neuvosto käy malliksi kaikille siitä, miten kestävää kehitystä voi tukea ja edistää rajat ylittävällä yhteistyöllä. Haluamme vahvistaa arktista yhteistyötä myös jatkossa, Solberg ja Jones toteavat yhteisessä lausunnossaan.
Tapahtuman järjestivät Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea ja Arktisten yliopistojen verkoston rehtoreiden foorumi. Seminaari järjestettiin Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa.
Arktinen yliopisto (The University of the Arctic, UArctic) on 110 korkeakoulun muodostama verkostoyliopisto, jonka tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön kautta lisätä pohjoisten ihmisten osaamista ja kykyä toimia pohjoisessa ja sitä kautta edistää pohjoisten alueiden kestävää kehitystä. Arktisen yliopiston sihteeristö sijaitsee Lapin yliopistossa.
Arktiseen parlamentaarikkokonferenssiin osallistuu kansanedustajia kahdeksasta kansallisesta parlamentista (Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista) sekä Euroopan parlamentista. Konferenssi kokoontuu joka toinen vuosi. Seuraava konferenssi pidetään 11.–14.8.2008 Fairbanksissa Alaskassa. Kokousten välillä työtä johtaa kymmenjäseninen pysyvä komitea (The Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region, SCPAR). Pysyvän komitean sihteeristö on Norjan parlamentissa.
Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitusten välinen yhteistyöelin. Sen päätehtävä on edistää kestävää kehitystä arktisella alueella ympäristö-, sosiaali- ja taloussektoreilla. Arktisen neuvoston toimintaan osallistuu myös kuusi alkuperäiskansojen järjestöä sekä virallisia tarkkailijoita kuten esimerkiksi Ranska, Saksa, Alankomaat, Puola, Iso-Britannia, eri kansalaisjärjestöjä sekä tieteellisiä ja muita kansainvälisiä elimiä.
Kuva: Timo Lindholm/Fotoplan Ky
Lisätietoja Arktisesta yliopistosta:
Pääsihteeri Outi Snellman, puhelin 040 501 0209
outi.snellman(at)uarctic.org
Lisätietoja Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssista:
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hannes Manninen, puhelin 050 511 3070
Eduskunnan kansainvälisten asiain yksikön apulaisjohtaja Guy Lindström, puhelin 050 552 1151
Lisätietoja SCPAR:sta:
Pääsihteeri Bjørn Willy Robstad +47 951 54 825, bwr(at)stortinget.no
LaY/Viestintäpalvelut