• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uutiset 2006
16.1.2006

Poronhoitajat haluavat äänensä kuuluviin poronhoitoa koskevassa päätöksenteossa

RENMAN-tutkimusprojekti yhdisti poromiesten käytännön tietämyksen ja tutkijoiden tieteellisen tiedon.

Ylä-Lapin poromiesten mielestä poronhoidon sääntely on ylhäältä annettua, eivätkä he koe voivansa itse vaikuttaa sääntelyyn. Tämä kävi ilmi poronhoidon nykypäivän haasteita vuosina 2001–2004 tutkineessa RENMAN-hankeessa, jonka keskeiset tutkimustulokset on nyt julkaistu kirjana “Reindeer Management in Northernmost Europe” kansainvälisesti arvostetussa ekologisia tutkimuksia esittelevässä tieteellisessä sarjassa.

Monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusprojekti
Hanketta koordinoinut tutkimusprofessori Bruce Forbes Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta sanoo, että RENMAN-projektin kaltaista osallistuvaa, monitieteistä ja kansainvälistä tutkimusta ei Pohjoismaissa ole aiemmin tehty tässä laajuudessa.

– Perinteisesti poronhoitoa on tutkittu joko luonnontieteiden tai yhteiskuntatieteiden näkökulmasta. Tietoa ei kuitenkaan ole yhdistetty monitieteisesti, Forbes kertoo.

EU:n rahoittamaan hankkeeseen osallistui 35 tutkijaa viidestä Euroopan maasta.

- Lisäksi tutkimukseen osallistui suunnitteluvaiheesta alkaen poromiehiä, joiden tietämystä käsiteltiin tieteelliseen tiedon rinnalla.

Tutkimusprofessori Forbes sanookin, että tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja poromiesten onnistunut yhteistyö sekä uusien yhteistyömallien kehittäminen oli yksi hankkeen merkittävistä saavutuksista. 

Satelliittikuvat apuna porolaidunten tutkimisessa
Yksi osa RENMAN-hanketta oli Fennoskandian porolaidunten kartoittaminen satelliittikuvien avulla. Niissä kasvillisuus- ja maaperätyyppejä voidaan erotella paljon aiempaa tarkemmin kuin aikaisemmin.

Projektissa tutkittiin myös ultraviolettisäteiden vaikutusta porojen ravintokasveihin. Suomen ja Norjan rajalla tutkittiin lisäksi kasvillisuutta, maaperää sekä vesi- ja lumioloja.

Tutkimusta tehtiin kahdeksalla tutkimusalueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Luonnontieteelliset tutkimuksen koealueet sijaitsivat Ylä-Lapissa Näkkälän ja Lapin paliskunnissa.

Lisäksi Suomen koko poronhoitoalueella järjestettiin kokouksia, joihin osallistui poronhoitajia, viranomaisia sekä luonnontieteen ja yhteiskuntatieteen tutkijoita.

Muutos koettelee poroelinkeinoa
Bruce Forbesin mukaan poronhoito on muuttunut rajusti toisen maailmansodan jälkeen. Yksi näkyvimpiä muutoksia on porojen perinteisen liikkumisen rajoittaminen kesä- ja talvilaidunten välillä, mikä johtuu erityisesti kansallisten rajojen sekä paliskuntien aitaamisesta.

– Tämä aiheuttaa laidunten kulumista, kun porot joutuvat pysymään samalla alueella ympäri vuoden.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Bruce Forbes
Puhelin 040 847 9202
Sähköposti bforbes@ulapland.fi
www.arcticcentre.org

LaY/Artinen keskus/RL

 

 

 


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK