Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin porotalouden toimintaedellytyksiin ja muutokset ovat näkyvissä jo nyt. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan poron hyvinvointiin ja poronhoitotöihin, mutta myös epäsuorasti esimerkiksi laidunympäristön muutosten kautta.

CLIMINI -hankkeen tavoitteena oli tuottaa toimenpidesuosituksia porotaloudelle ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi ja sen mahdollisesti tarjoamien etujen hyödyntämiseksi.

Hankkeen tutkija Sirpa Rasmus Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta kertoo hankkeen aikana käyneen selväksi, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen on koko ajan käynnissä poronhoitajien ja paliskuntien työssä.

– Työmenetelmiä ja laidunten käyttöä kehitetään ja aikatauluja ja työnjakoa säädetään, jotta porot voisivat mahdollisimman hyvin ja työ sujuisi myös muuttuvissa olosuhteissa.

Tutkijan mukaan sopeutuminen on kuitenkin usein reaktiivista - suunniteltua sopeutumista nähdään vähemmän.

– Pitkän aikavälin ratkaisut voivat vaatia suuriakin muutoksia, jotta kriisistä kriisiin pärjäilystä päästäisiin sellaiseen poronhoitomalliin, jossa myös toimintaympäristön muuttuessa voidaan elää normaaliksi koettua arkea, Rasmus kertoo.

Vaikeat talvet opettivat paljon

CLIMINI-tutkimushankkeen aikana koettiin ennätysluminen talvi 2019–2020, talven jäiset ja homeiset laitumet 2021–2022 ja kesän 2021 Paula-myrsky. Rasmuksen mukaan tutkijoilla ei ollut vaikeuksia löytää jutunjuurta poronhoitajien kanssa.

– Etenkin talvella 2019–2020 ympäri poronhoitoaluetta etsittiin ja otettiin käyttöön uusia sopeutumiskeinoja. Tärkeitä selviytymistekijöitä olivat esimerkiksi luppometsät, aiempina vuosina puskureiksi varatut alueet ja vankka osaaminen ruokinnassa. Kyseisen talven kokemukset antoivat myös hyviä esimerkkejä siitä, miten hallinnollisia työkaluja on tarvetta kehittää. Olosuhteiden seurannassa ja tiedon käyttöönottamisessa on puutteita, eikä ole ennakoivia keinoja tukea poronhoitajien taloudellista pärjäämistä.

Varautumisessa ja ennakoinnissa kannattaa tutkijoiden mukaan keskittyä ennen kaikkea niihin ilmiöihin ja olosuhteisiin, joiden aiheuttama riski on merkittävä.

– Hyvänä esimerkkinä toimii laidunnusolosuhteiltaan vaikea talvi. Jatkossa kannattaa varautua myös kesän pitkiin hellekausiin. Myös työturvallisuuteen panostaminen tulee entistä tärkeämmäksi, muun muassa maastossa liikkumiseen liittyvien riskien kasvaessa, Rasmus toteaa.

Maankäytön suunnittelulla iso rooli

Hankkeen aikana kävi myös selväksi, että vaikka monissa paliskunnissa ilmastonmuutos aiheuttaa painetta, vielä enemmän sitä aiheuttavat muut asiat.

– On vaikeaa syventyä suunnittelemaan pitkän tähtäimen sopeutumista, jos tämänhetkistä pärjäämistä vaikeuttavat esimerkiksi hyvin suuret petovahingot tai jatkuva lausuntokierre maankäyttöhankkeiden takia, Rasmus toteaa.

Maankäytön suunnittelu on Rasmuksen mukaan vahvin työkalu, jolla yhteiskunnan taholta porotalouden sopeutumista voidaan tukea, tai sen sopeutumiskykyä murentaa.

– Paliskunnat voivat jossain määrin itsekin suunnitella laitumien käyttöä ja laidunkiertoa, mutta vielä suuremmassa roolissa on muu maankäyttö ja sen suunnittelu.

Paliskunnat tarvitsevat sopeutumisen suunnitteluun tukea ja resursseja. Lisäksi koko elinkeino kaipaa ilmastotiekarttaa tai yhteistä sopeutumissuunnitelmaa.

CLIMINI-hankkeessa järjestettiin lukuisia sidosryhmätyöpajoja. Kuva: Minna Turunen.

Miksi porotalouden sopeutumisella on väliä?

Poronhoidossa on kyse elinkeinosta, joka on tavallaan pieni, tavallaan suuri. Kyse on perinteisestä ja suhteellisen kestävästä tavasta saada elantoa ja ravintoa pohjoisilla leveysasteilla ja joka on myös osa Suomen huoltovarmuutta.

– Sanotaan, että poromies sammuttaa Lapissa valot viimeisenä. Poronhoito on jo pitkään kokenut olevansa ilmastonmuutoksen eturintamassa, tuottamassa myös tutkimukselle tietoa ja havaintoja. Nyt sillä on hyvä mahdollisuus antaa esimerkkejä suunnitellusta sopeutumisesta muille luontoperustaisille elinkeinoille pohjoisessa, Rasmus selventää.

CLIMINI-hankkeen loppuseminaari on erityisesti suunnattu poronhoitajille ja alan opiskelijoille sekä porotalouden hallinnolle ja sidosryhmille, mutta se on avoin ja maksuton myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Ohjelmassa on hankkeen tärkeimpien tulosten ja suositusten esittelyn lisäksi ammatinharjoittajien ja muiden asiantuntijoiden puheenvuoroja porotalouden sopeutumiskyvyn osatekijöistä ja käytännön kokemuksia muuttuvan ilmastoon sopeutumisesta paliskunnissa.

Seminaari: Miten porotalous elää ja muuttuu muuttuvassa ilmastossa?
Aika: Tiistai 23.5.2023
Paikka: Arktikum, Aurora-sali, Rovaniemi (Pohjoisranta 4)

Ohjelma ja lisätietoja
Ilmoittautumislomake (Ilmoittautuminen avoinna 12.5. asti)

CLIMINI-hankkeen verkkosivut