Viime viikkoina monien tunteita ovat kuohuttaneet tytöille ja pojille suunnatut stereotyyppiset mainokset. Tytöille mainostetaan vaaleanpunaisia prinsessaleikkejä ja pojille rajuja merirosvoaiheisia asusteita ja tavaroita.

– Sukupuolta ei juuri ajatella syvällisesti, kun keskustellaan kasvattajien kesken tai vanhempien kanssa. Jos varhaiskasvatuksen henkilökunnalta kysytään, toimitteko tasa-arvoisesti, vastaus olisi melko varmasti kyllä, toteaa yliopistonlehtori Outi Ylitapio-Mäntylä kasvatustieteiden tiedekunnasta.

Silti arjen toimintakäytännöt ovat usein sukupuolittuneita: tyttöjen ja poikien välisiä eroja ja stereotyyppistä ajattelua pikemminkin vahvistetaan kuin puretaan.

Ylitapio-Mäntylän toimittama teos Villit ja kiltit – Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille (PS-kustannus, 2012) herätteleekin kasvattajia pohtimaan omia toimintamallejaan sukupuolisen tasa-arvon edistäjinä.

– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaissa kirjatut ajatukset on kirjattu myös varhaiskasvatusta ohjaaviin opetus- ja toimintasuunnitelmiin, mutta kun päiväkodin arkea katsoo läheltä, huomaa, kuinka eri tavoin tytöt ja pojat saavat huomiota kasvattajilta, Ylitapio-Mäntylä sanoo.

Aikuisten toiminnassa on monia sukupuolittuneita toimintatapoja. Näistä asioista keskusteleminen ja laajemminkin kasvatuksen arvoista puhuminen voi olla hankalaa, koska kasvatusyhteisöissä, kuten päiväkodissa, on paljon puhumattomia asioita, joita ei nähdä tai ei haluta nähdä.

Jos tasa-arvokasvatus aloitetaan varhaiskasvatuksessa, kasvattajat mahdollistavat lapsille pääsyn erilaisiin toimintoihin ilman että sukupuoli määrittää lasten kasvua, osaamista ja mahdollisuuksia oppia asioita.

– Tavoitteena on ottaa huomioon lapsen persoona eikä asettaa häntä tiettyihin sukupuolirooleihin. Kaikki tytöt eivät leiki mieluiten nukeilla eivätkä kaikki pojat ole villejä ja riehakkaita. Toisaalta tytöt saavat pukeutua prinsessamekkoihin ja pojat leikkiä autoilla. Mutta onko tytöltä kysytty, haluaisiko prinsessa leikkiä myös autoilla?

Ylitapio-Mäntylän lisäksi kirjassa kirjoittavat Maarit Huuska, Marita Karvinen, Tiina Teräs, Sara Sundell, Paula Forsblom-Sinisalo, Milla Paumo ja Minna Rossi-Salow. Teoksen on julkaissut PS-kustannus.

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Outi Ylitapio-Mäntylä, p. 040 484 4147, outi.ylitapio-mantyla(at)ulapland.fi