VÄKIVALTA Seuraamukset ja haavoittuvuus -teoksen keskeisenä teemana on väkivallan haavoittavuus yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Väkivalta on paljon muutakin kuin mustelmia ja rikosoikeudellisia tunnusmerkistöjä. Väkivalta on usein hienovaraisempaa tai huomaamattomampaa kuin nyrkinisku. Esimerkiksi tiedonvälityksen voi nähdä väkivaltaisena, kun mediassa käsitellään ihmisten yksityisyyteen kuuluvia asioita tai esitetään heistä harhaanjohtavia tietoja. Tällöin on kyse informaatioväkivallasta. Myös lääkärin hoitotoimenpiteissä voi olla kyse potilaan itsemääräämisoikeuteen puuttumisesta, josta on lyhyt matka pahoinpitelyyn.

Yhteiskunta reagoi väkivaltaan useimmiten rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keinoin. Esimerkiksi ehdottomat vankeusrangaistukset eivät kuitenkaan monessa tapauksessa toimi halutulla tavalla eli estä rikosten uusimista. Miksi esimerkiksi hoitotoimenpiteet ja sovittelu tai sovintoon pyrkiminen eivät herätä laajempaa kiinnostusta rangaistusten vaihtoehtoina? Entä miten verottaja suhtautuu väkivaltaan, seksiin ja rikoksiin; voiko prostituoitu vähentää työssään tarvitsemiaan välineitä verotuksessa?

Väkivalta jättää jälkensä yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan huolimatta sen ilmenemismuodosta. Kirjassa tarkastellut aiheet kannustavat kysymään, mikä on lain ja oikeuslaitoksen perustehtävä. Keiden turvaksi ne toimivat? Keitä tai mitä niiden pitäisi suojella?

Kirjoittajien joukossa on rikosoikeuden tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Teoksen on toimittanut oikeustieteen tohtori Mirva Lohiniva-Kerkelä ja sen on julkaissut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta yhteistyössä Talentum Oyj:n kanssa. Teos koostuu 37 artikkelista.  

Teos on Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan rikosoikeuden professori Terttu Utriaisen elämäntyön kunniaksi julkaistava juhlakirja, joka ilmestyy Utriaisen 60-vuotispäivänä.

Terttu Utriainen

Terttu Utriainen on tehnyt pitkän uran rikosoikeuden tutkijana. Hän on toiminut Lapin yliopiston rikosoikeuden professorina yli 20 vuotta. Utriainen tunnetaan aktiivisena kansainvälisyyden puolestapuhujana ja muistakin tieteenaloista kiinnostuneena oikeustieteilijänä. Terttu Utriaisen ura ei ole ollut kuitenkaan pelkkää rikosoikeuden opetusta ja rikosoikeudellista tutkimusta. Siihen on sisältynyt myös paljon hallintoa. Hän on hoitanut Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan dekaanin tehtäviä viisi vuotta vuosina 1996–2000. Terttu Utriainen on toiminut kahteen otteeseen, yhteensä kymmenen vuotta, Suomen akatemian toimikunnan jäsenenä 1988–1991 ja1998–2003 sekä jäsenenä tuomarinvalintalautakunnassa 2000–2005.

Suurelle yleisölle Terttu Utriainen on tullut tutuksi aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka ei ole välttänyt vaikeitakaan aiheita. Hän on kommentoinut mm. lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Lisätietoja:
Teoksen toimittaja, oikeustieteen tohtori Mirva Lohiniva-Kerkelä
Puhelin (016) 341 2513 tai etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Kustannustoimittaja Leena Mäkipää,
Puhelin 020 442 4759 tai etunimi.sukunimi@talentum.fi

LaY/Viestintä/OT
Terttu Utriaisen kuva: Ville Kostamoinen