Selvityksen mukaan Rovaniemen kaupungin päätöksentekoelimissä naiset ovat edustettuina kohtuullisesti. Kaupunginvaltuustossa naisia on 35 prosenttia, ja kaupunginhallituksen 17 jäsenestä naisia on 7 (41 %). Kaupungin 20 lauta- ja johtokuntaa koostuu tasa-arvolain edellyttämällä tavalla eli niissä on sekä naisia että miehiä vähintään 40 prosenttia. Selvästi miesenemmistöisiä lauta- ja johtokuntia on kuusi. Niissä on miehiä sekä jäseninä että varajäseninä enemmän kuin naisia. Naisenemmistöisiä lauta- ja johtokuntia oli neljä: koulutuslautakunta, perusturvalautakunta, Yläkemijoen aluelautakunta ja Työterveysliikelaitoksen johtokunta.

– Kuitenkin ainoastaan neljän lauta- tai johtokunnan puheenjohtajana on nainen. Lisäksi kaupungin ylin johto (kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat) koostuu miehistä, toteaa selvityksen tekijä, kasvatustieteen maisteri Sari Ketola.

Tämän syksyn kunnallisvaaleissa kaikista ehdokkaista naisia on 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia, mikä myötäilee valtakunnallista linjaa.

Tasa-arvo vain naisten asia
Syys-lokakuussa tehdyn selvityksen tavoitteena oli tarkastella kaupungin päätöksenteon sukupuolittuneisuutta ja asenneilmapiiriä sukupuolten tasa-arvoa kohtaan. Taustalla olivat myös suurkuntia koskevissa tutkimuksissa tehdyt huomiot, joiden mukaan kuntien yhdistyminen voi heikentää naisten pääsyä kunnan päätöksentekoon.

Selvityksessä tarkasteltiin, miten Rovaniemen kaupungin lautakunnissa sekä muissa päätöksentekoelimissä on toteutettu sukupuolten välistä tasa-arvoa työryhmiä muodostettaessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka tärkeänä sukupuolten välistä tasa-arvoa pidetään kaupungin ja kunnan hallinnossa sekä miten sitä toivottaisiin edistettävän. Asiaa tarkasteltiin mm. tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain ja julkishallintoa koskevien säädösten pohjalta. Ne sitouttavat suomalaisia kuntia tasa-arvotyön edistämiseen.

Selvityksessä tuli esille, että Rovaniemen nykyiset kaupunginvaltuutetut näkevät tasa-arvon edistämisen kapea-alaisesti.

– Kaupungin nykyisille valtuutetuille tehdyn sähköpostikyselyn perusteella voidaan todeta, etteitasa-arvon edistämistä pidetä tärkeänä. Vain 14 prosenttia kaikista valtuutetuista vastasi kyselyyn. Heidän mielestään sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu, kun hallinnossa noudatetaan kiintiösäädöksiä. Lisäksi tasa-arvon edistämisen katsotaan kuuluvan vain naisille eikä sitä nähdä kaikkien kunnanvaltuutettujen yhteisenä tehtävänä, Ketola toteaa.

Selvityksessä tarkasteltiin myös kaupungin viime vuosina tekemää tasa-arvotyötä ja miten siitä on tietoa saatavilla. Rovaniemen kaupunki on tehnyt tasa-arvoselvityksen vuonna 2004 ja tasa-arvosuunnitelman kaupungin työpaikoille vuonna 2006. Kaupungissa on myös nimetty tasa-arvotyöryhmä ja tasa-arvotyöryhmän vetäjä. Niistä ei kuitenkaan löydy mainintaa Rovaniemen kaupungin internetsivujen päätöksenteko-osioista, mutta tiedot ovat saatavilla kaupungin intranetissä.

– Internetsivujen perusteella Rovaniemen kaupunki ei ole sitoutunut eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan. Peruskirja antaa kunnalle konkreettisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi ja auttaa kuntaa toteuttamaan tasa-arvolakiin sisällytettyjä velvoitteita. Tasa-arvon peruskirjan hyväksyminen voi vahvista myös demokratiaa ja edistää hyvää hallintoa. Suomessa peruskirjan ovat hyväksyneet Helsinki, Kuopio, Turku, Uudenmaan liitto ja Vantaa, Ketola sanoo.

Selvitys on saatavissa tekijältä. Se julkaistaan myös nais- ja sukupuolentutkimuksen yksikön internetsivuilla 30.10.2008. Selvityksen tekemisestä on vastannut kasvatustieteen maisteri Sari Ketola naistutkimuksen professori Päivi Naskalin avustuksella.

Lisätietoja:
Selvityksen tekijä, kasvatustieteen maisteri Sari Ketola, p. (016) 341 2411, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Naistutkimuksen professori Päivi Naskali, p. (016) 341 2432, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

LaY/Viestintä/SV