Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tekemän selvityksen mukaan tuloksellisimpia yliopistoja olivat vuosina 2005–2009 Åbo Akademi ja Jyväskylän yliopisto. Myös Lapin yliopisto nosti tuloksellisuuttaan.
Eniten tuottavuus on noussut tutkijoiden mukaan vuosina 2005–2009 verrattuna vuosiin 2000–2004 Jyväskylän, Oulun, Vaasan, Kuopion ja Lapin yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Tulokset pohjautuvat opetusministeriön ylläpitämään KOTA-tietokantaan, joka sisältää yliopistojen toimintaa kuvaavia tilastotietoja vuosittain, yliopistoittain ja koulutusaloittain.
Lapin yliopisto nosti tuloksellisuuttaan
Suhteutettaessa yliopistojen tutkinnot ja kansainväliset artikkelit yliopistojen perusrahoitukseen tuottavimmat yliopistot olivat 2005–2009 Åbo Akademi (tuloksellisuusindeksi 116), Jyväskylän yliopisto (114), Tampereen yliopisto (109) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (106). Yliopistojen kokonaisrahoitukseen suhteutettuna tuloksellisin oli Jyväskylän yliopisto (indeksi 120), Åbo Akademi (119) ja Turun yliopisto (109).
Tuloksellisuuttaan olivat eniten nostaneet vuosista 2000–2004 vuosiin 2005–2009 suhteessa perusrahoitukseen Tampereen yliopisto (tuloksellisuusindeksi noussut +10), Vaasan yliopisto (+9), Oulun yliopisto (+7) ja Jyväskylän yliopisto (+6). Vastaavasti tuloksellisuutta suhteessa kokonaisrahoitukseen olivat eniten nostaneet Jyväskylän yliopisto (+13), Oulun yliopisto (+11), Kuopion yliopisto (+7), Lapin yliopisto (+7) ja Åbo Akademi (+7).
Perustutkintojen määrä on kasvanut
Vuosina 2005–2009 yliopistoissa valmistui perustutkintoja yhteensä 72 292 kpl (vuosina 2000–2004 yhteensä 60 170 kpl) ja jatkotutkintoja 7 526 kpl (6 242). Kasvua perustutkinnoissa oli 20 % ja jatkotutkinnoissa 21 %. Kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita syntyi viimeisen viiden vuoden aikana 60 212 kpl (2000–2004: 48 665 kpl) ja kansainvälisiä konferenssiartikkeleita 30 931 (2000–2004: 25 862 kpl). Kasvua tieteellisten artikkeleiden määrässä oli 24 % ja kansainvälisissä konferenssiartikkeleissa 20 %.
Vuosina 2005–2009 perus- ja jatkotutkintokoulutukseen sekä tutkimukseen kohdistettu opetusministeriön perusrahoitus oli yhteensä noin 5,9 miljardia euroa (2000–2004: 4,8 mrd. euroa) ja kokonaisrahoitus noin 9 miljardia euroa (7,2 mrd. euroa). Nimelliskasvua perusrahoituksessa oli 23 % ja kokonaisrahoituksessa 25 %. Inflaatio huomioon ottaen yliopistojen tuottavuus on siis noussut.
Selvityksen ovat tehneet professorit Pekka Neittaanmäki ja Timo Tiihonen sekä tutkijat Reeta Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopistosta. Neittaanmäki ja Tiihonen ovat kehittäneet tuottavuuden mittaamiseksi laskentamallin, jossa resurssina on opetusministeriön yliopistoille myöntämä perusrahoitus sekä yliopistojen kokonaisrahoitus. Kokonaisrahoitus muodostuu perusrahoituksen ja ns. täydentävän rahoituksen (hankittu ulkopuolinen tutkimusrahoitus) summasta. Tuloksia mitataan perustutkintojen ja tohtorintutkintojen sekä vertaisarvioitujen kansainvälisten tieteellisten artikkelien ja konferenssiartikkelien määrillä.
Lisätietoja:
Professori Pekka Neittaanmäki, puh. 040 550 7005, pekka.neittaanmaki(at)mit.jyu.fi
Professori Timo Tiihonen, puh. 050 373 2125, timo.tiihonen(at)jyu.fi
Tutkija Johanna Ärje, johanna.arje(at)jyu.fi
Raportti löytyy verkosta osoitteesta:
http://ktl.jyu.fi/ktl/ajankohtaista/tiedotteita/2010/t160410
LaY/Viestintä/OT