Tuore Lapin yliopistossa tehty tutkimus paljastaa, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut sosiaalialalla. Pandemian ja sen vastatoimien vaikutukset näkyvät laajasti alan asiakkaiden, ammattilaisten ja organisaatioiden arkipäivässä.
Lapin yliopiston sosiaalityön Panda/SILE-tutkimusryhmä selvitti pandemian vaikutuksia sosiaalialan työhön. Pandemia ja siihen kohdistetut vastatoimet ovat koskettaneet sosiaalialaa laajasti. Alan ammattilaisten tarjoamat palvelut ovat kokonaisuutena arvioiden jatkuneet koko pandemia-ajan. Työn sisällöt ovat pysyneet verrattain samoina, mutta työn toteuttamisen tavat ovat muuttuneet nopeasti. Myös sosiaalialalla toteutettiin muun yhteiskunnan tavoin laajamittainen digiloikka.
Koronan vaikutus sosiaalialan asiakkaisiin
Palveluiden muutoksilla ja pandemia-ajalla on ollut laajamittainen ja hyvin intensiivinen vaikutus sosiaalialan asiakkaiden elämäntilanteisiin. Heidän ongelmiensa ratkaiseminen on merkittävästä vaikeutunut.
– Ongelmat ovat kasautuneet, ja osa asiakkaista on jopa pudonnut palvelujen piiristä, kertoo Lapin yliopisto sosiaalityön professori Timo Harrikari.
Harrikarin mukaan myös asiakastyön tekeminen on vaikeutunut, mikä johtuu suurilta osin siitä, että yhteistyökumppanit ovat vähentäneet tai sulkeneet palvelujaan.
Ammattilaisilla ennenkokematon työkuorma
Sosiaalialan ammattilaisten työkuormitus on lisääntynyt merkittävästi, ja arviot vuoden 2021 työkuormituksesta ovat selvästi aiempaa synkempiä. Kuormituksen kasvu koskee kaikkia sosiaalialan palvelusektoreita. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei työaika riitä tehtävien suorittamiseen. Heikoimmassa asemassa pandemia-aikana ovat olleet nuorimmat alan ammattilaiset, joita ovat kuormittaneet työ, viruspelko ja virukselta suojautuminen.
– Pandemia-aika on osoittanut, että sosiaalialan ammattilaiset ja sosiaalipalvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme näkymätön, hiljainen ja viimeinen perälauta, jatkaa Harrikari.
Samaan aikaan etätyömahdollisuus on jonkin verran helpottanut erityisesti yksinhuoltajien ja muiden lapsiperheellisten työ- ja yksityiselämän välistä jännitettä.
Organisaatioiden sopeutuminen uuteen tilanteeseen on ollut haastavaa. Työtä on silti pyritty tekemään tinkimätä työn eettisistä periaatteista ja asiakkaan parasta ajatellen. Alan ammattilaiset arvostavat itse työtään mutta kokevat, että heidän tekemänsä työn yhteiskunnallinen arvostus on heikkoa. Alan ammattilaiset ansaitsevat arvostuksensa, ja palveluiden resursoinnista ja toimivuudesta on aiheellista huolehtia niin kriisiaikoina kuin yhteiskuntien nousukausina.
Kyselytutkimus toteutettiin vuosina 2020–21 ja siihen saatiin yhteensä 847 vastausta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Posken sekä Kanta-Hämeen Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa. Tutkimuksen rahoittivat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Sosiaaliala ja koronaviruspandemia -tutkimusraportti
Sosiaaliala ja koronaviruspandemia -tutkimusraportti julkaistiin webinaarissa perjantaina 3.12. klo 12.
Harrikari, Timo, Romakkaniemi, Marjo, Fiorentino, Vera, Saraniemi, Sanna, Tiitinen, Laura & Leppiaho, Tuomas (2021) Sosiaaliala ja koronaviruspandemia. Sosiaalialan ammattilaisille vuosina 2020 ja 2021 esitettyjen kyselyjen tuloksia. Julkaisuja 46. Rovaniemi: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske.
Raportti löytyy Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE:n verkkosivuilta: https://ekollega.fi/posken-julkaisusarja
Lisätietoja:
Sosiaalityön professori Timo Harrikari
Lapin yliopisto
timo.harrikari(at)ulapland.fi
p. 044 4744340