Pia Rantalan pro gradu -tutkielman mukaan sukupuolierottelu ja urheilijoiden tuotteistaminen leimaavat näkyvästi nykyistä mediaurheilun maailmaa.
Kasvatustieteen maisteri Pia Rantalan tutkielmassa tarkastellaan huippu-urheilijanaisten suhdetta mediaan, naiseuteen ja huippu-urheiluun.
Rantalan mukaan urheilupäättäjät ovat lähestulkoon aina miehiä, mikä merkitsee käytännössä sitä, että naisnäkökulma on urheilussa aliarvostettu. Miesten urheilu nähdään usein kiinnostavampana kuin naisten, mikä vähentää naisurheilun kiinnostavuutta median ja sen myötä myös urheilua seuraavan yleisön keskuudessa.
– Sukupuolen tarkastelu tutkimuksessa raottaa ovea mediaurheilun maailmaan, jossa on edelleen tasa-arvo ongelmia. Naisten ”toiseus” koetaan edelleen todelliseksi nykyisessä urheilukulttuurissa, Rantala sanoo.
Kritiikistä huolimatta huippu-urheilijanaiset kokevat tasa-arvon pääsääntöisesti toteutuvan urheilun maailmassa ja he kokevat tasa-arvokeskustelun jopa turhaksi.
– Miesten urheilun painottamista omassa lajissa ei koeta kovinkaan vakavaksi ongelmaksi, koska naisten päähuomio keskittyy omaan tekemiseen ja olemiseen, Rantala sanoo.
Rantalan mukaan naiset kokevat median urheiluun kuuluvaksi osa-alueeksi, johon he suhtautuvat kunnioituksella. Varsinkin uran alkuvaiheessa olevalle urheilijalle suhde mediaan on erittäin merkityksellinen, koska media koetaan tärkeäksi uran kehityksen kannalta.
Urallaan pidemmälle ehtineet urheilijat eivät koe suhdettaan mediaan ongelmallisena tai epätasa-arvoisena miehiin nähden. Tosin joskus huomio kiinnittyy median edustajien epäammattimaisuuteen haastattelutilanteissa.
Huippu-urheilijanainen puhuu mielellään itsestään naisena ja urheilijana, jopa mieluimmin kuin mediasta ja tasa-arvosta. Naiseus koskettaa ja he keskustelevat mielellään teemoista, joihin heillä ei ole kovin usein mahdollisuutta urheilun maailmassa, missä pääosa toimijoista on miehiä.
– Huippu-urheilijanainen kokee urheilijan ulkonäön merkityksen urheilussa ristiriitaisesti. Hän uskoo, että hyvän ulkonäön turvin urheilija voi edetä urallaan. Nainen haluaa näyttää naiselta myös urheilussa. Hän kiinnittää paljon huomiota ulkonäköönsä ja kokee olevansa kaunis lihaksikkaana naisena. Varjopuolina nähdään jatkuva painon tarkkailu ja jopa syömishäiriöt, Rantala sanoo.
Normaalin perhe-elämän elämisen huippu-urheilijanainen kokee lähes mahdottomaksi. Kaipuu perheestä ja lapsista kehittyy voimakkaammaksi iän myötä.
Lisätietoja:
Pia Rantala
Puhelin 044 310 0007
LaY/Viestintä/OT