Vapaa työvoiman liikkuvuus EU-alueella on lisännyt myös suomalaisten muuttointoa Eurooppaan. Kymmenen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana Suomesta muutti EU-maihin 12 000 nuorta työikäistä (25–44-v.) korkeakoulututkinnon suorittanutta suomalaista.

– Eniten muutetaan edelleen Ruotsiin, mutta myös Britannia, Ranska ja Espanja ovat lisänneet suosiotaan muuttokohteina, tutkija Saara Koikkalainen Lapin yliopistosta sanoo.

Koikkalainen tutkii valmisteilla olevassa väitöstutkimuksessaan eurooppalaisten työmarkkinoiden toimivuutta Suomesta EU-alueelle muuttaneiden näkökulmasta. Tutkimustaan hän tekee osana Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaa.

Ura harvoin ainoa syy muuttoon
Syyt ulkomaille muuttoon ovat moninaisia. Eniten mainittiin seikkailunhaluun ja elämänlaatuun liittyviä syitä, työhön, työkokemukseen ja urakehitykseen liittyviä syitä ja puolison uraan tai kansalaisuuteen liittyviä näkökohtia.

– Pelkkä parempi ansiotaso tai keveämpi verotus ei houkuttele korkeasti koulutettuja Suomesta. Ura on harvalle ainoa syy muuttoon, siihen tarvitaan myös muita sysääviä tekijöitä, Saara Koikkalainen sanoo.

Ura- ja palkkakehitys näyttää kuitenkin olleen suomalaisille Euroopassa suotuisa.

Kyselytutkimukseen vastanneista 76 prosenttia oli uudessa kohdemaassa kokoaikatyössä. Työtehtäviin ja asemaan työmarkkinoilla vastaajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä.

Lisäksi 70 prosenttia vastaajista arvioi saavansa parempaa palkkaa kuin Suomessa ja 79 prosenttia oli koulutusta ja aikaisempaa työkokemusta vastaavissa työtehtävissä. Lisäksi 77 prosenttia arvioi tutkintonsa ja 82 prosenttia aikaisemman työkokemuksensa arvon tulevan oikein tunnustetuksi kohdemaan työmarkkinoilla. Vain 11 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää nykyisen asuinmaansa työmarkkinoilla.

Ruotsin osaamisesta valtti
Monien vastaajien mukaan suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine eikä ulkomaalaisuus sinänsä ole este työnhaussa. Monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä ja järjestöissä, joissa monikansallisuus on itsestäänselvyys. Saara Koikkalaisen mukaan yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.

– Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden.

Suomen sulkeutuneet työmarkkinat esteenä paluulle
Kyselytutkimukseen vastanneista yli 70 prosenttia aikoi jäädä nykyiseen asuinmaahansa ainakin 3–5 vuodeksi. Paluumuuttoa Suomeen harkitsee vain harva: muuttoa toiseen EU-maahan pidetään vähintään yhtä todennäköisenä kuin paluuta Suomeen. Suomeen paluuta puoltavat lastenkasvatukseen liittyvät asiat, kuten hyvä ja ilmainen koulutus, edullinen päivähoito, turvallisuus ja luonto. Sen sijaan Suomen sulkeutuneet ja pienet työmarkkinat ovat esteenä paluulle varsinkin silloin kun puoliso on ulkomaalainen.

– Osa vastaajista kertoi paluun olevan vaikeaa siksi, että suomalaiset työnantajat eivät tunnu arvostavan ulkomaalaisia tutkintoja tai työkokemusta ulkomailta. Yllättävän monet näistä koulutetuista, kielitaitoisista ja kansainvälisistä suomalaisista raportoivatkin syrjintäkokemuksista nimenomaan Suomen työmarkkinoilla, Saara Koikkalainen kertoo.

Työntekijänä Euroopassa -kyselytutkimus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen kysely tehtiin keväällä 2008, ja siihen vastasi runsaat 360 henkilöä. Jatkokyselyyn kesällä 2010 vastasi näistä henkilöistä uudelleen lähes 200 henkilöä. Puolet vastaajista oli muuttanut ulkomaille vuoden 2004 jälkeen. Suurin osa vastaajista oli naisia, kävi kokoaikatyössä ja asui pääkaupungissa tai muussa suuressa kaupungissa.

Vastaajista suurin osa asui suurissa EU-maissa (Iso-Britannia, Belgia, Ranska, Espanja), ei ollut naimissa eikä ollut hankkinut lapsia. Yli 60 prosenttia vastaajista oli syntynyt 1970-luvulla. Lähes puolella oli korkeakoulututkinto Suomesta, viidesosalla se oli suoritettu ulkomailla ja neljäsosalla oli tutkinto molemmista maista.

Kyselytutkimus on osa laajaa Spatial Citizenship in European Labour Markets -hanketta, jossa tutkitaan kansalaisten liikkumista valtioiden välisten rajojen yli sekä rajat ylittävän liikkuvuuden vaikutusta työelämään, työntekijöiden oikeuksiin ja ulkomailla työskentelevien ihmisten elämänpiiriin. Lapin yliopiston osahanketta rahoittaa Suomen Akatemia Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmasta, ja osahanketta vetää Lapin yliopiston sosiologian professori Asko Suikkanen.

Lisätietoja:
Tutkija Saara Koikkalainen, p. 045 112 8670, saara.koikkalainen(at)ulapland.fi
Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmasta:
www.aka.fi/work

Lähde: Suomen Akatemian tiedote 13.1.2011

LaY/Viestintä/SV