Professori Jarno Valkosen tutkimushanke ”Institutionaaliset hyveet ympäristöasioiden hallinnassa: tieteellisen, paikallisen ja perinteisen tiedon integrointi Tenojoen lohipolitiikassa” tarkastelee Tenojoen lohikannan säätelypolitiikan tiedollisia päätöksentekokriteerejä.

Tenojoen lohikannat ovat romahtaneet huolimatta voimassa olevasta Norjan ja Suomen välisestä sopimuksesta, sopimuksen toimeenpanon edellyttämästä tieteellisestä seurannasta sekä muista institutionaalisista järjestelyistä, joilla ongelmaa on yritetty ratkaista rajan molemmin puolin. Lohenkalastuksen täyskielto vuonna 2021 on viimeisin osoitus pitkäkestoisista yrityksistä suojella Tenon lohta sekä paikallisia lohesta riippuvaisia elämäntapoja ja elinkeinoja.

Vaikka lohen suojelutarpeesta vallitsee yksimielisyys, lohipolitiikan muotoilua ja toimeenpanoa on arvosteltu.

– Hankkeemme tavoitteena on luoda kattava käsitys ongelmallisesta tilanteesta sekä tuottaa tietoa niin saamelaisen lohenhallinnan historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta kuin luoda perustaa ymmärtää nykyisen lohipolitiikan tiedollisia päätöksentekokriteerejä, Valkonen sanoo.

Hanke pyrkii luomaan käytännön keinoja integroida erilaisia tietämyksiä lohipopulaatioiden ja ihmisyhteisöjen hyvinvoinnista.

– Tutkimuksemme on vastuullista ja vuorovaikutteista.

Tutkimusprojekti on konsortiohanke Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Lukeen sijoittuvaa osuutta johtaa tutkimusprofessori Juha Hiedanpää.

Suomen Akatemia rahoittaa hanketta kokonaisuudessaan lähes 700 000 eurolla, josta Lapin yliopiston osuus on 300 000 euroa. Lapin yliopiston hankkeessa toimii yhden työpaketin johtajana saamentutkimuksen professori Sanna Valkonen.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 70 akatemiahankkeelle. Kaikista hankehakemuksista 17 prosenttia sai rahoituksen, ja toimikunta käyttää rahoitukseen yhteensä 38 miljoonaa euroa.

BTY-toimikunnan mukaan tärkein päätöksentekokriteeri valinnoissa on ollut tutkimuksen korkea tieteellinen laatu. Rahoituspäätöksissä korostui lisäksi hankkeiden monitieteisyys ja tutkimusryhmien välinen korkeatasoinen sekä monialainen yhteistyö ja vaikuttavuus.

– Monialaista tutkimusta ja yhteistyötä tarvitaan, kun etsitään ratkaisuja monimutkaisiin, globaaleihin ongelmiin. Tällaisissa hankkeissa myös tehtävän tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus korostuu, kertoo BTY-toimikunnan puheenjohtaja, professori Jussi Kukkonen Suomen Akatemian tiedotteessa.

Lisätietoja:

Professori Jarno Valkonen, jarno.valkonen(at)ulapland.fi, 040 484 4237

Suomen Akatemian tiedote