Vertailun mukaan Alankomaat, Irlanti, Norja, Sveitsi ja Tanska ovat olleet menestyksekkäitä sen takia, että ne ovat koko 2000-luvun aktiivisesti ja johdonmukaisesti kehittäneet tutkimustoimintansa edellytyksiä ja rahoitusmuotoja. Suomi kuuluu tähän ryhmään, mutta edelläkävijäroolia tai esimerkkiasemaa Suomella ei ole.

Viime vuosina tehtyjen kotimaisten ja kansainvälisten arviointien tulokset osoittavat, että Suomen tieteellisen tutkimuksen suhteellinen taso ei ole 2000-luvulla kehittynyt odotetulla tavalla. Monet pienet eurooppalaiset maat – kuten Irlanti, Norja ja Tanska – ovat ohittaneet Suomen ja eräät tieteen kärkimaat – mm. Alankomaat ja Sveitsi – ovat kasvattaneet etumatkaansa Suomeen. Tärkeänä syynä tähän on pidetty sitä, että Suomi ei ole päivittänyt politiikkaansa sen jälkeen kun se 2000-luvun alkuun saakka saavutti nopeasti kansainvälistä eturintamaa.

Suomen Akatemian arviointi- ja kehittämistoiminnan johtajan Paavo Löppösen mukaan Sveitsi poikkeaa vertailussa olleista muista maista mielenkiintoisella tavalla. Sveitsin tutkimus on lähestynyt jatkuvasti Yhdysvaltain ykköstasoa ja ohittanee sen lähitulevaisuudessa. Sveitsi on nojautunut perinteisiin keinoihin, joista etusijalla ovat olleet vahvat, kansainvälisesti kilpailukykyiset yliopistot, runsas perustutkimuksen rahoitus, runsas ja monipuolinen kansainvälinen yhteistyö sekä tutkijoiden liikkuvuus.

Suomen Akatemian julkaisusarjassa (2/2010) ilmestyneen julkaisun Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet – viiden maan vertailu tekijät ovat Kimmo Viljamaa, Janne Lehenkari, Tarmo Lemola ja Terhi Tuominen, Advansis Oy.

Julkaisu on ladattavissa osoitteesta: www.aka.fi/julkaisut  

Tiedote/Suomen Akatemian viestintä