Lapin yliopiston liiketaloustieteen (erityisesti johtamisen) professori Susan Meriläisen artikkeli "Kärpät ja hurmaajat kiikarissa – rekrytointikonsultit liike-elämän eliitin portinvartijoina" on ehdolla Vuoden Tiedekynä -palkinnon saajaksi. Artikkeli on julkaistu Karin Filanderin, Maija Korhosen ja Päivi Siivosen toimittamassa teoksessa Huiputuksen moraalijärjestys. Osallisuuden ja sosiaalisen kivun kertomuksia (Vastapaino 2019).
Koneen Säätiö myöntää Vuoden Tiedekynä -palkinnon vuosittain tieteelliselle kirjoitukselle, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Hyvän suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen arvostusta kohottava palkinto myönnetään vuorovuosina humanistisille, yhteiskuntatieteellisille ja ympäristötieteellisille kirjoituksille ja julkaisuille. Palkinto jaetaan tänä vuonna 12. kerran. Palkinnon suuruus on 25 000 euroa.
Tänä vuonna Vuoden Tiedekynä -palkinnon voittaja valitaan yhteiskuntatieteellisten artikkeleiden joukosta. Kilpailuun ilmoitettiin ennätykselliset noin tuhat tieteellisissä lehdissä tai artikkelikokoelmissa vuosina 2019-2021 ilmestynyttä artikkelia, joista esiraati valitsi loppusuoralle 15 ehdokasta. Palkinnon saajan valitsee Tampereen yliopiston sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen. Voittaja julkistetaan tiistaina 17.5.2022.
Artikkeli Kärpät ja hurmaajat kiikarissa – rekrytointikonsultit liike-elämän eliitin portinvartijoina avaa työelämän ruumisnormeja eli sitä, millaista kehollisuutta liike-elämän johtotehtävissä toimivilta henkilöiltä odotetaan, ja mitä se kertoo yritysmaailmassa vallitsevista arvoista ja ihanteista. Analyysin kohteena ovat suorahakukonsulttien rekrytointikäytännöissä rakentuvat ymmärrykset ideaalista johtajan kehollisuudesta. Johtajan kehonkuvaan liittyvät odotukset heijastavat länsimaissa vallitsevan ulkonäkökeskeisen kulttuurin arvoja. Ne tuottavat johtajia, jotka ovat alituisesti tietoisia syömisistään ja juomisistaan, liikunnallisesta aktiivisuudestaan sekä unen ja valveilla olon rytmeistään.
Artikkeli tekee näkyväksi sen, kuinka alati tiukentuva ja kaventuva johtamisen muotti sulkee naisten lisäksi myös valtaosan miehistä ulos vallan kabineteista. Nyt uutta onkin se, että myös miehen kehollisuus on johtamisen maailmassa jatkuvan kriittisen katseen ja arvostelun alaisena. Entisaikojen johtajiin verrattuna nykyjohtajat ovat suorahakukonsulttien sanoja lainatakseni ”ihan kauheita ajokoiria, tämmösii kontrollifriikkejä, terveysfasisteja nämä johtajat nykyään.”
Lisätiedot:'
Professori Susan Meriläinen
Lapin yliopisto
susan.merilainen(at)ulapland.fi
Uutinen Koneen Säätiön verkkosivuilla 7.4.2022 Vuoden Tiedekynä -palkinnosta kisaa 15 yhteiskuntatieteellistä artikkelia