Tarvitsemmeko jäälle oman perustuslain?
29.11.2012
Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti (PYVI) järjestää maanantaina 3. joulukuuta 2012 työpajan siitä, olisiko arktisen merijään käyttöä mahdollista säädellä oikeudellisesti uudella tavalla. Vuodesta 1648 kehittynyt, kansallisvaltioihin perustuva kansainvälinen järjestelmä perustuu maan ja meren väliseen oikeudelliseen jakoon, joka kehittyi leudommille alueille.
– Kansainvälinen merioikeusyleissopimus, jota monesti kutsutaan merten perustuslaiksi, soveltuu myös jääpeitteisiin meriin, kuten Arktiseen jäämereen. Tämän ovat Arktisen jäämeren rantavaltiot tehneet selväksi vuonna 2008 antamallaan Ilulissatin julistuksella, jossa ne totesivat, että Arktista jäämerta sääntelee kansainvälinen merioikeus, toteaa tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.
Geopolitiikan professori Phil Steinberg, joka toimii tällä hetkellä Marie Curie tutkijana Royal Holloway yliopistossa Lontoossa, kyseenalaistaa tämän jaon. Hänen mielestään oikeudellisten järjestelmien pitää pystyä luomaan räätälöidympiä ratkaisuja alueille, joissa merijää toimii monella tapaa maa-alueen tapaan. Ylipäänsä Steinbergin mielestä meidän pitää pohtia pitemmällä aikavälillä sitä, miten oikeudelliset järjestelmämme voivat sopeutua erilaisiin muuttuviin olosuhteisiin valtavalla vauhdilla muuttuvassa maailmassamme.
PYVIn joulukuisen ensimmäisen työpajan tarkoituksena on monitieteisen tutkijaryhmän kanssa kehittää ideaa eteenpäin. Seuraavaksi projekti järjestää suuremman seminaarin Lontoossa, jossa tavoitteena on luoda perusteet oikeudelliselle järjestelmälle, joka pystyy ottamaan huomioon arktisen merijään ainutlaatuiset ominaisuudet.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Timo Koivurova, p. 040 551 9522, timo.koivurova (at) ulapland.fi
LaY/AK/JL