Kolmena rinnakkaishankkeena toteutettavan Erilaiset maankäyttömuodot ja paikalliset yhteisöt kaivoshankkeissa (DILACOMI) -tutkimusprojektin tarkoituksena on edistää kaivoshankkeiden kestävyyttä sekä tutkia kaivoshankkeiden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

Tutkimuksessa kehitetään kaivoshankkeiden hallinnointiin liittyviä työkaluja ja ympäristösääntelyä. Työkalut hyödyttävät erityisesti kaivoshankkeiden vaikutusalueella sijaitsevia kuntia ja paikallisyhteisöjä, kaivosyhtiöitä, matkailuelinkeinoa ja konsulttiyrityksiä. Sääntelyn parantamisehdotukset suunnataan valtiolle, kunnille ja yrityksille niiden itsesääntelyn kehittämistä varten.

– Eduskunnassa tällä hetkellä käsittelyssä olevaa uutta kaivoslakia tullaan selvityksessä arvioimaan perusteellisesti eri näkökulmista, toteaa professori Kai Kokko.

Tutkimusryhmä pyrkii tunnistamaan nykyisen järjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia arvioimalla päättyneitä ja käynnissä olevia kaivosten suunnitteluprosesseja. Tutkijat kehittävät kaivosprojektien kestävään hallinnointiin parhaan sääntelyn ja käytäntöjen mallin, joka soveltuu erityisesti Suomen olosuhteisiin. Mallissa yhdistyvät kaivoshankkeiden hallinnointi ja kuntien kaavoitus sekä suositukset sääntelyn kehittämiseksi. Mallia testataan ja parannetaan Kolarin Hannukaisen ja Kittilän Suurikuusikon kaivosprojektien yhteydessä.

– Kolarin ja Kittilän kaivokset täydentävät toisiaan esimerkiksi luontomatkailuun liittyviä selvityksiä tehtäessä, sillä ne ovat elinkaaren eri vaiheissa. Suurikuusikko on jo käynnissä ja Hannukainen vasta ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Esimerkiksi Hannukaisen kaivos Ylläksen tuntumassa vaatii eri intressien yhteensovittamista, mikä onkin tiedostettu yrityksissä ja Kolarin kunnassa, sanoo tutkija Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitokselta Kolarin toimipaikasta.

– Kaavoitus kunnissa on haasteellista ja uusia työkaluja tarvitaan, sillä kaivostoiminnan elinkaarta on vaikea arvioida tarkalleen etukäteen muun muassa mineraalien maailman markkinahintojen vuoksi, toteaa Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä.

– Kansainvälisesti tunnistettu haaste onkin välttyä suhteellisen lyhytikäisten ja lopulta autioituvien kaivosyhteisöjen lisärakentamiselta, jatkaa Thule-instituutin yliopistotutkija Hannu I. Heikkinen.

Sosiologian professori Asko Suikkasen mukaan tässä tarkoituksessa voidaan kehittää esimerkiksi kaavojen ja hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia.

Faktat
Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti seuraavia aihepiirejä:
– miten ottaa huomioon luontoon perustuvat elinkeinot ja kaavoitus kaivoshankkeessa
– kaivostoiminnan haitallisten vaikutusten lieventämisen ja seurannan työkalujen kehittäminen ja
– ympäristöä koskevien ohjauskeinojen ja sääntelyn kehittäminen.

Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää:
– Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ja kunnat.
– Tieto palvelee myös kansainvälisiä tarpeita ja sitä on mahdollisuus laajentaa myöhemmin tutkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kansainvälisten verkostojen välityksellä.

Hanketta tukevia yhteistyökumppaneita ovat Northland Mines Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Levin Matkailu Oy, Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy, Kittilän kunta, Kolarin kunta, Muonion kunta ja Kaivannaisteollisuus ry.

Lisätietoja:

Lapin yliopisto
Kehittämispäällikkö Hannu Mikkola (Oikeustieteiden tiedekunta) p. 040 735 6200
Professori Kai Kokko (Oikeustieteiden tiedekunta) p. 040 484 4014
Lehtori Leena Suopajärvi (Yhteiskuntatieteiden tiedekunta) p. 040 484 4234

Oulun yliopisto
Professori Helka-Liisa Hentilä (Arkkitehtuuriosasto) p. 08 553 4981
Yliopistotutkija Hannu I. Heikkinen (Thule-instituutti) p. 08 553 7553

METLA
Tutkija Mikko Jokinen (Kolarin tutkimusyksikkö), p. 050 391 3525