Useampi kuin kolme neljästä suomalaisesta pitää kiinnostavina aiheina ympäristöä ja luontoa. Kakkossijalta suomalaisten mielenkiinnon kohteena löytyvät yhteiskunnalliset asiat. Tiedot ilmenevät Tiedebarometri 2010 -tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiistaina 9.11.2010 julkistetun tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry.

Enemmistö (57 %) tutkimukseen vastanneista ilmoittaa seuraavansa kiinnostuksella tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevia asioita. Vaikka kiinnostuneiden osuus on suuri, se on alempi kuin edellisessä tutkimuksessa (osuus on vähentynyt 63 %:sta 57 %:iin). Tiedebarometri 2010 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan neljäs osa.

Vaikka luonto ja ympäristö sekä yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, tunnetaan niitä kohtaan hieman aiempaa vähemmän mielenkiintoa. Myös urheilun osalta tulokset ovat samansuuntaisia. Aihepiirien seuraaminen näyttää olevan selkeän sukupuolisidonnaista. Näkyvimmät erot koskevat kulttuuria ja taidetta sekä urheilua ja talousasioita; naiset suosivat kulttuuria ja taidetta, kun taas miehet ovat kiinnostuneita urheilusta ja taloudesta. Miesten kiinnostus tieteeseen, tutkimukseen ja teknologiaan on suurempaa kuin naisten.

Nuoret seuraavat tiedettä enemmän kuin vanhemmat. Nuorten asenne näkyy erityisesti tieteen, tutkimuksen ja teknologian sekä viihteen seurannan osalta, kun taas vanhemmat ikäryhmät hakevat nuoria enemmän tietoja taloudesta ja politiikasta.

Akateemisesti koulutetut ovat kaikkein kiinnostuneimpia tieteestä, sillä kolme neljästä (75 %) ilmoittaa seuraavansa tiedeasioita. Koulutusaloittain korkein kiinnostus on teknis-luonnontieteellisen koulutuksen omaavilla.

Seitsemän kymmenestä (71 %) ilmoittaa seuraavansa lääketiedettä ja erityisesti uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitystä. Kiinnostuksen kohteina kärkeen sijoittuvat myös tieteen kehitys yleensä sekä ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto (66 %). Astetta vähäisempi huomio kohdistuu historian- ja kulttuurintutkimukseen (49 %), tietotekniikkaan (46 %) sekä geenitutkimukseen ja bioteknologiaan (43 %). Vähiten kiinnostava tieteenala vertailussa olleista aloista on avaruustutkimus (33 %).

Suomalaiset saavat tiedettä ja tutkimusta koskevan tietonsa useimmin sähköisestä mediasta. Television ja radion (89 % pitää vähintään melko tärkeänä) merkitys koetaan tiedetiedon lähteenä suuremmaksi kuin sanomalehtien (77 %). Kolmanneksi tärkeimmäksi tietolähteeksi kiilaa internet. Internetin ja tietoverkkojen merkitys tietokanavana on kasvanut kolmen vuoden aikana näkyvästi (54 %:sta 65 %:iin), kun samanaikaisesti minkään muun lähteen suosio ei ole kasvanut. Internetin merkityksen kasvu todentuu tutkimuksessa jo kolmannen kerran. Varsinkin nuoret nojaavat näkyvästi nettiin. Menettäjinä ovat sanomalehdet, televisio ja radio sekä tietokirjallisuus. Loivaa laskua on alkanut syntyä myös tieteellisten julkaisujen ja tieteellisen kirjallisuuden kohdalla.

Tutkimuksen Tiedebarometri 2010, Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 1031 henkilöä.

Tutkimus on luettavissa Suomen Akatemian verkkosivuilla: www.aka.fi/kansalaisten_tiedenakemykset.

Lähde: Suomen Akatemian tiedote 9.11.2010
LaY/Viestintä/SV