Lappi sijaitsee suurten kulkuväylien eli Tornio-, Kemi- ja Ounasjokien varrella, joten Lappi on aina ollut monikulttuurinen, erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Vai onko sittenkään näin? Onko Lappi Suomen perimmäisin takapajuja, jossa teroitetaan kirvestä heti, kun nähdään tuoreita kasvoja ihmisvirran mukana?

Lapin historian tuntija Heikki Annanpalo selvittää Turpakäräjillä sitä, miltä Lapin monikulttuurisuus näyttää historian valossa: onko Lapin monikulttuurisuus tarua vai totta. Annanpalon mukaan Lappi on ollut monikulttuurinen niin kauan kuin täällä on elänyt saamelaisten rinnalla suomalaisia. Saamelaiset ovat varmistaneet sen kolmella eri ryhmällään. Lappi oli kansainvälinen jo ennen kuin kansoista voitiin edes puhua. Jo varhaisella kivikaudella syntyneeseen pohjoiseen kulttuuriin tulvi vaikutteita ja innovaatioita kaikista ilmansuunnista. Kansainvälisyys rikastutti pohjoista geenistöä. Myös kulttuurivaikutteet sulautuivat nopeasti täkäläiseen elämäntapaan, Annanpalo sanoo.

Pakolaisnuorten parissa työskentelevän sirkustaiteen ohjaaja Mette Ylikorvan argumentti on, että vieraat pitää ottaa aktiivisesti vastaan. Ylikorva pohtii vieraiden sopeutumista, kotouttamista ja sitä, mitä mahdollisuuksia vieraiden kohtaaminen avaa kantasuomalaisille nuorille. Saksan kielen lehtori Jörn Severidt pohtii, onko monikulttuurisuutta ylipäätään olemassa. Severidt tekee saksalaisen abstraktisia heittoja tieteen, filosofian ja mielipidekirjoitusten rajamailta.

Tohtoritutkija Pälvi Rantala muutti Lappiin kolmetoista vuotta sitten Helsingistä eli paikasta, joka ehkä lappilaisittain katsottuna on kaiken pahan alku ja juuri. Silti hän uskaltaa sanoa itseään lappilaiseksi. Rantalan mukaan Lappiin mahtuvat vasemmisto-vihreät, Vuotoksen vastustajat, homoseksuaalit, maahanmuuttajat, Kauppayhtiön hipsterit ja Kamariorkesterin konserteissa kävijät. He kaikki ovat yhtä lappilaisia kuin Tapsan tapulin kahvilassa istuvat papat, poromiehet ja -naiset, matkailuyrittäjät tai maakunnan kehittäjät. Me ja muut -ajattelun ylläpitäminen ja yhtenäisen kulttuuriajattelun julistaminen ei edistä Lapin tulevaisuutta, Rantala kiteyttää.

Mediakasvatuksen yliopistonlehtori Leo Pekkala kutsuu suomalaista keskustelua monikulttuurisuudesta valtakulttuurin monologiksi. On vain yksi puhuja, suomalaiset, jotka jakautuvat joko asiantuntijoihin tai poliitikkoihin. Suomalaiset määrittelevät ja kertovat siirtolaisille mitä tai keitä he ovat ikään kuin nämä ihmiset eivät olisi itse läsnä tai osallisia tässä keskustelussa.

Kansalaisaktivisti Hemmo Koskiniemen mukaan Suomesta ollaan kovaa vauhtia tekemässä monikulttuurista valtiota vastoin perustuslakia. Koskiniemen mukaan Lapin media ja yliopistokin on valjastettu tähän propaganda- ja käännytystyöhön. Tätä todistaa Koskiniemen mukaan jo turpakäräjien otsikko, jossa kylien ja maaseudun asukkaat leimataan "marjamaiden herruudesta" taisteleviin barbaareihin. Todellisuudessa kysymys on lappilaisen syvimmästä ja sieluun asti menevästä kulttuurista, jossa varaudutaan selviytymään yli kylmän ja hyisevän talven, Koskiniemi lataa.

Ohjelma:

Avaus: rehtori Mauri Ylä-Kotola

Teema: Taistelu Lapin ”marjamaiden” herruudesta – globaali antautuminen vai ketarat tiukasti kenttään

Monikulttuurinen Lappi – tarua vai totta?

Oraakkeli: Pienet sanat yleisölle, filosofi Toivo Salonen

Narri: Johdatus teemaan, näyttelijä Irene Tikka

Väittely

– Lapin monikulttuurisuus historian valossa, Heikki Annanpalo
– Monimuotoisuus lisää luovuutta, Mette Ylikorva
– Miten Lappi ottaa vastaan vieraansa, Jörn Severidt

Väittelijöinä Lapin historian harrastaja, diplomi-insinööri Heikki Annanpalo, sirkustaiteen ohjaaja Mette Ylikorva ja lehtori Jörn Severidt.

Musiikkia:

Einojuhani Rautavaara: Kopsin Jonas (sarjasta ”Pelimannit”). Juuso Haavikko, harmonikka.

Tankkaustauko

Musiikkia:

Leif Kayser: Arabesque. Matias Keskiruokanen, harmonikka.

Kenelle Lappi kuuluu?

Oraakkeli: Pienet sanat yleisölle, filosofi Toivo Salonen

Narri: Johdatus teemaan, näyttelijä Irene Tikka.

Väittely

– Avoin ja monikulttuurinen Lapinmaa lukuisine alakulttuureineen, Pälvi Rantala
– Monikulttuurisuus – valtakulttuurin monologiako?, Leo Pekkala
– Kansallisesti sulkeutunut Lappi, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa?, Hemmo Koskiniemi

Väittelijöinä tohtoritutkija Pälvi Rantala vastaan mediakasvatuksen yliopistonlehtori Leo Pekkala ja kansalaisaktivisti Hemmo Koskiniemi.

Musiikkia:

Astor Piazzolla: Adios Nonino. Juuso Haavikko ja Matias Keskiruokanen.

Juontaja

Väittelijöiden suorituksia kommentoi, yleisöä haastattelee ja tilaisuuden juontaa professori Juha Karhu. Väittelijöiden suoritukset arvioidaan yleisöäänestyksellä.

Kukin teema muodostuu kahdesta noin 5–7 minuutin mittaisesta avauspuheenvuorosta, jonka jälkeen käydään väittely ja yleiskeskustelu.

Jatkot Pohjanhovissa

Turpakäräjille osallistuvilla on myöhemmin illalla vapaa pääsy Pohjanhovin pääravintolaan, jossa esiintyy Marion sekä Life-ravintolaan ja karaokebaariin klo 22.00 alkaen.

Naulakkomaksu 2,80 euroa.

Lisätietoja:

Olli Tiuraniemi, viestintäpäällikkö
Puhelin 0400 695 418
Sähköposti: olli.tiuraniemi@ulapland.fi
Paula Niemelä, alumnikoordinaattori
Puhelin 040 5198 364
Sähköposti: paula.niemela (at) ulapland.fi