Opetuksen vararehtori Kaarina Määttä painotti sitä, kuinka tärkeää on suunnata voimavaroja opetuksen ja ohjauksen kannustavuuteen ja laatuun sekä opiskelijoiden opiskelun edistymiseen. Opiskelijoiden opintopisteiden kertyminen, opintopolun sujuvuus ja tutkintotavoitteiden saavuttaminen ovat keskeisiä opetusta ohjaavia tekijöitä ja myös yliopiston perusrahoituksen päälähde. Opiskelijalle opiskelun eteneminen ei ole mutkatonta, eikä maisterin tutkinto tule helpolla, mutta siihen parhaimmillaan sisältyy opiskelijalle oppimisen iloa ja asiantuntijuuden vahvistumista. Yliopisto-opettajalle parhaimmillaan palkitsevaa on se, että hän saa opiskelijoilta vastakaikua tutkimus- ja opetustyölleen vastatessaan hyvän opetuksen ja ohjauksen odotuksiin. Iloa tuottaa nähdä opiskelijoiden edistyminen, joka heijastuu myös yliopiston rahoitukseen. Perustoimintojen rahoituksen turvaaminen on jokaisen yliopisto-opettajan vastuulla. Kaiken kaikkiaan opiskelijat tarvitsevat kannustusta, välittämistä, opintojen solmukohtien yksilöllistä selvittämistä sekä rakentavaa palautetta opintosuorituksistaan, ja nämä asiat vaativat yliopisto-opettajalta runsaasti aikaa ja sitoutumista. Opetustyöhön on myös tarjolla tukea yliopistomme sisällä.

Näitä ovat opeoodi, jonka käyttäjiä on runsaasti erityisesti kasvatus- ja taiteiden tiedekunnassa. Tämä tuli ilmi amanuenssi Hanna Marttiinin esitellessä opeoodin käyttömahdollisuuksia. Jokainen opettaja saa opeoodin kautta omista kursseistaan runsaasti tietoa sekä mm. osallistujatiedot, arvostelulistat ja palautteet. Hän voi olla sähköpostiyhteydessä ja siirtää opiskelijaryhmän optimaan halutessaan. Tulossa on arviointi suoraan opeoodin kautta. Siksi jokaisen opetushenkiökuntaan kuuluvan tulisi ottaa käyttöönsä tämä työkalu.

Verkko-opetuksen käyttömuotoja on niinikään runsaasti ja niihin on saatavissa tukea. Tästä kehittyvästä toiminta-alueesta vastaa verkko-opetuksen kehittämispäällikkö Sirpa Purtilo-Nieminen.

AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tullut yhä keskeisemmäksi osaksi opiskelun ja opiskelun jouduttamista ja päällekkäisyyksien karsimista. Lapin yliopisto on edennyt AHOT-prosessin käytännön toteutuksessa mallikkaasti luomalla yhtenäisen menettelytavan tiedekuntien työhön. AHOT-toiminnnan kehittämisestä Lapin yliopistossa on aktiivisimmin vastannut opintopäällikkö Mikko Vehkaperä. 

Alumina puhunut YTM Kaisa-Maria Rantajärvi korosti, kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat ja voivat käydä hedelmällistä vuoropuhelua juuri alumnitoiminnassa sekä opiskelijoiden harjoittelun organisoinnissa. Kaisa-Maria Rantajärvi on itse toiminut aktiivisesti sosiaalityön opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoajana ja ohjaajana. Tällainen työelämäyhteistyö on merkityksellistä: yhtäältä työelämä tarvitsee yliopistokoulutuksen ja teorian uutta tietoa ja toisaalta yliopistokoulutus kaipaa näkökulmia uudistuvan työelämän haasteisiin. Erilaisia yhteistyöprojekteja on tarpeen luoda ja kehittää yhteistyömuotona yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Ne ovat myös tärkeitä opiskelijan työelämävalmiuksien kannalta ja opintoja eteenpäin suuntaavia.

Psykiatri Ben Furman puhui ratkaisukeskeisestä positiivisesta lähestymistavasta opiskelijoiden ohjaamisessa. Onnistuminen opiskelussa ja opetuksessa on joukkuelaji, jossa tärkeää on keskinäinen motivointi. Ongelmatilanteissa olennaista on syyllistymisten kaivamisen sijasta myönteinen eteenpäin katsova suhtautumistapa. Ratkaisevaa opintojen ja opetuksen kehittymiseksi on positiivinen suhtautumistapa, jossa merkityksellistä on nojatua ihmisen unelmiin ja haaveisiin: mitä pitää tärkeänä ja mihin tähtää tavoitteissaan. Yliopisto-opetuksessa tarvitaan uskoa ja toiveikkuuden nostattamista: yhdessä onnistutaan. Pienin askelin eteneminen ja mikro-onnistumiset ovat ratkaisevia suuriin päämääriin tähdättäessä.

Lisätietoja:
Vararehtori Kaarina Määttä, puh. 0400 696 480