Huippuyksikössä tutkitaan, miten tundra- ja tunturialueilla voidaan estää ilmaston lämpenemisen haittavaikutukset. Lapin yliopiston Arktinen keskus on yksi hankkeen partnereista. Tutkimusprofessori Bruce Forbes Arktisesta keskuksesta tulee vetämään hankkeen keskeistä tutkimusosiota ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, tarkemmin poronhoidon ekologiasta ja sosioekonomiasta (‘Ecology and Socio-Economy of Reindeer Herding Systems’). Forbesin vetämään osioon kuuluu muun muassa osallistuva kenttätyöjakso Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Tarkoituksena on rahoittaa yksi poronhoitoyhteisöstä lähtöisin oleva tohtoriopiskelija, joka tekee tutkimustaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, kertoo tutkimusprofessori Forbes.

Tundratutkimukselle tarvetta

Ilmaston lämpenemisen voi odottaa johtavan koivumetsien nopeaan leviämiseen tuntureille ja tundralle. Vielä nopeammin etenee tundran pajukoituminen. Avoimiin nummiin ja niittyihin verrattuna pajukko muuttaa huomattavasti suuremman osan auringon säteilyenergiasta lämmöksi. Lisäksi pensoittuminen ja metsittyminen nopeuttavat lumen sulamista. On riskinä, että ilmaston lämpenemisestä tulee itseään ylläpitävä noidankehä.

– Toisaalta pajut ja koivut ovat herkkiä laiduntavien eläinten vaikutuksille. Pensaikkojen ja koivumetsän etenemistä voidaankin torjua esimerkiksi porojen avulla. Myös tunturien luontaiset pikkunisäkkäät ovat osoittautuneet tehokkaiksi pensoittumisen vastustajiksi, professori Lauri Oksanen sanoo.

Noidankehä katkaistavissa

Laiduntavien eläinten vaikutus kasvillisuuteen antaa uuden näkökulman ilmaston lämpenemisen haittavaikutusten torjumiseen.

– Lämpenemisen ja kasvillisuusmuutosten noidankehä on katkaistavissa. Avoin tunturi- ja tundraluonto kasvi- ja eläinlajeineen voidaan todennäköisesti säilyttää lämpenevässäkin ilmastossa käyttämällä laidunnusta suunnitellusti hyväksi ja suuntaamalla kesälaidunnus sinne, missä luonnonvaraiset pikkujyrsijät eivät kykene torjumaan tunturein pensoittumista ja metsittymistä. Monet kysymykset ovat kuitenkin vielä avoinna, ja niihin nyt käynnistyvä pohjoismainen huippuyksikkö hakee vastauksia, Oksanen sanoo.

Huomattava rahoitus

Huippuyksikkö saa noin kahden miljoonan euron pohjoismaisen rahoituksen, mikä edesauttaa pohjoisen tutkimuksen tehostamista Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla. Samalla voidaan tiivistää yhteistyötä Uumajan ja Tromssan yliopistojen sekä Altassa sijaitsevan Ruijan korkeakoulun kanssa. Partnereina hankkeessa ovat myös Lapin yliopiston Arktinen Keskus Rovaniemellä ja Ilmatieteen laitoksen arktinen tutkimusyksikkö Sodankylässä.

Kaksivaiheisessa haussa pohjoismaisen huippuyksikön status myönnettiin kaikkiaan kolmelle hankkeelle. Turun yliopiston lisäksi kisassa menestyivät Århusin yliopiston ja Oslon yliopiston johtamat hankkeet.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Bruce Forbes, Lapin yliopiston Arktinen keskus
email: bruce.forbes(at)ulapland.fi, p. 040 847 9202

Tiedote/LaY/Arktinen keskus