• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uutiset 2011
18.10.2011

Tutkimus Pohjois-Lapin kalastusoikeuksista

Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin tuore tutkimus kartoittaa Pohjois-Lapin kalastuksen erityisiä oikeuskysymyksiä.

Pohjois-Lappi eli Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat muodostavat alueen, jossa kalastuksella on edelleen tärkeä merkitys paikalliselle väestölle. Se on myös yksi maamme tärkeimmistä virkistyskalastusalueista. Kalastuksen oikeudellinen säätely poikkeaa kuitenkin tällä alueella monella tavalla muun Suomen kalastussäännöksistä.

– Taustalla on alueen erityinen kiinteistöoikeudellinen historia, alkuperäisväestölle vanhastaan kuuluneet oikeudet sekä ne erityiskysymykset, jotka liittyvät Tenon vesistöalueen lohenkalastuksen sääntelyyn, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Juha Joona kuvailee.

Kalastusoikeutta koskevan pääsäännön mukaan kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle. Kolmen pohjoisimman kunnan pinta-alasta yli 90 prosenttia on Metsähallituksen hallinnassa olevaa valtionmaata, jonka omistusoikeutta on viime vuosikymmeninä kyseenalaistettu.

Pohjois-Lapin kalastuksen sääntelyyn liittyy oikeudellisia ongelmia. Kalastusta ohjaavat säädökset ovat eräiltä osin tulkinnanvaraisia ja eri normistot säätelevät saman alueen kalastusta. Myös tavoitteet voivat viedä eri suuntiin. Esimerkiksi luontaiselinkeinoja koskevassa lainsäädännössä kalastusta pyritään edistämään, kun taas luonnonsuojelulainsäädännössä ensisijainen tavoite voi olla tiettyjen kalalajien suojelussa.

Maksuton kalastusoikeus kolmen kunnan alueella
Kalastuslakiin lisättiin vuonna 1997 kohta, jonka mukaan niillä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa vakinaisesti asuvilla, jotka harjoittavat ammattikalastusta, kotitarvikekalastusta tai luontaiselinkeinoja, on maksuton kalastusoikeus valtiolle kuuluvilla vesialueilla. Alkujaan oikeus koski vain omaa asuinkuntaa, mutta eduskuntakäsittelyssä oikeus laajeni koskemaan kaikkien kolmen kunnan valtion vesiä.

– Käytännössä oikeus maksuttoman luvan saamiseen on lähes kaikilla sitä haluavilla. Järjestely poikkeaa muun Suomen kalastusoikeudesta, Joona sanoo.

Maksuttoman kalastusoikeuden taustalla on perustuslakivaliokunnan mietintö vuodelta 1978. Perustuslakivaliokunnan kanta perustuu kuultujen asiantuntijoiden lausuntoihin. Asiantuntijat lähtivät siitä, että alueella 1600- ja 1700-luvuilla sijainneilla lapinkylillä oli yksinoikeus alueiden käyttöön, muun muassa kalastukseen. Valiokunta katsoi, että myös nykyään luontaiselinkeinoista osan toimeentulostaan saavilla paikallisilla asukkailla on edelleen omaisuudensuojan piiriin kuuluva kalastusoikeus valtion vesiin.

– Lainkohdan tausta huomioiden vastaavanlaisen oikeuden tulisi koskea myös niitä muiden kuntien alueita, jotka sijaitsevat entisten lapinkylien alueella, Joona toteaa.
Toisaalta tilanne on Joona mukaan ongelmallinen myös siinä suhteessa, että maksuton kalastusoikeus koskee kaikkia, myös hiljattain alueelle muuttaneita, vaikka kysymys ei olisikaan niistä henkilöistä, joita valiokunnan lausunnossa tarkoitetaan.

Tenon kalastussääntö ja kalastuksen rajoittaminen
Tenon kalastuksen säätelyn haasteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Toisaalta kysymys on Tenon ja sen sivuvesistöjen kalastuksen säätelystä siten, että kalastuslain ja Tenojoen vesistön kalastusta ohjaavan sopimuksen ja kalastussääntöjen vaatimukset toteutuvat. Toisaalta kysymys on perustuslaissa turvatun omaisuudensuojan ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Tutkimuksessa esitetään, että nykyinen Tenojoen kalastuspiirin sivuvesistöjen kalastusta koskeva asetus korvataan lain tasoisella säädöksellä, jossa huomioidaan muun muassa nykyiset käsitykset perustuslaissa säädettyjen oikeuksien sisällöstä ja velvoittavuudesta.

– Kyseisessä laissa myönnettäisiin Lapin ELY-keskukselle oikeus antaa alueellisesti ja ajallisesti rajattuja sivuvesistöjen kalastusta koskevia määräyksiä. Rajoitusten tulisi perustua Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioon kestävän kalastuksen määrästä alueella.

Tutkimuksessa käsitellään myös alueen vesipiirirajankäyntejä ja niitä seuranneita oikeudenkäyntejä kalastusoikeuksien osalta, kolttien erityistä kalastusoikeutta koltta-alueella sekä kalastuksen säätelyä luonnonsuojelualueilla. Tutkimus liittyy uuden kalastuslain valmisteluun. Se on rahoitettu Maatilatalouden kehittämisrahaston luontaiselinkeino- ja porotalouden tutkimusvaroista.

Lisätiedot ja tilaukset:
Tutkija Juha Joona, Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Lapin yliopisto, p. 040 557 7221, juha.joona(at)ulapland.fi
Juha Joona 2011: Pohjois-Lapin erityiset kalastusoikeuskysymykset. Juridica Lapponica 36.

LaY/AK/Marjo Laukkanen
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK