Tutkimus: Porotilalain määräyksiä päivitettävä tulevaisuudessa
29.6.2006
Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan uudessa tutkimusraportissa tarkastellaan vuonna 1969 säädetyn porotilalain taustoja, sisältöä ja toteutusta. Laki onnistui asuinolojen parantamisessa, mutta tulevaisuudessa sen määräyksiä on pohdittava uudelleen.
Porotilalain tavoitteena oli parantaa porotalouden harjoittajien toimeentuloa ja asuinoloja. Lain nojalla poromiehet pystyivät hakemaan valtiolta maata, osuuksia ja etuuksia sekä halpakorkoista lainaa ja avustuksia porotilojen perustamista varten. Laki oli kertaluontoinen ja tiloja sai hakea vuoden 1974 loppuun asti.
Lapin yliopiston tutkijoiden Merja Rengon ja Taru Sutisen vastajulkaistussa tutkimusraportissa Poroja kahta puolen puuta – Tutkimus porotilojen kehityksestä ja toimeentulosta selvitetään, millaisia tiloja porotilalain nojalla perustettiin, miten lain tavoitteet ovat toteutuneet sekä miltä tilojen nykyinen tilanne ja tulevaisuus näyttävät.
– Porotilalakiin liittyvää tutkimusta on tehty hyvin vähän, vaikka lailla on ollut suuri merkitys poromiesperheiden elämään ja porotalouteen elinkeinona. Vuosina 1975–1996 poronhoitoalueelle perustettiin lain pohjalta lähes 600 porotilaa muodostamalla valtion maalle uusi tila tai lisäämällä maata tai osuuksia hakijan jo ennestään omistamaan tilaan, sanoo tutkimuksen toinen tekijä, yliassistentti Taru Sutinen Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnasta.
Lainojen maksua ja tilan luovuttamista helpotettava
Porotilalain nojalla perustetuista tiloista suurin osa on edelleen alkuperäisellä omistajallaan. Tilallisten keski-ikä on tällä hetkellä jo 60 vuotta eikä kaikille tiloille ole jatkajia. Poronhoitovuonna 2003–2004 neljäsosalla tiloista ei ollut enää lainkaan poroja, kun kymmenen vuotta sitten tällaisia tiloja oli vain vajaa kymmenen prosenttia. Myös yli 80 poroa omistavien tilojen osuus on hieman pienentynyt. Tutkimuksessa tuleekin esille huoli porotalouselinkeinon tulevaisuudesta.
– Osalla tiloista on vielä maksamatta porotilalain perusteella saatua lainaa. Tulevaisuudessa on pohdittava, pitäisikö lainojen maksuun myöntää helpotuksia, sillä lainoja on myös iäkkäillä henkilöillä, jotka eivät enää harjoita porotaloutta, Sutinen toteaa.
Lain mukaan porotilaa tai sen osaa ei saa myöskään luovuttaa porotalouden ulkopuolelle ilman erillistä lupaa.
– Luovutuksia on tähän mennessä tehty vähän. Todennäköisesti luovutuslupahakemusten määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti, joten rajoitusten tarpeellisuutta on jatkossa pohdittava tarkoin.
Porotilojen määrä vähenee tulevaisuudessa, minkä vuoksi on mietittävä toimenpiteitä, joilla porotalous saadaan pysymään elinkelpoisena.
– Porotalouden kannattavuuden kehitys lähivuosina vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nuoria saadaan mukaan porotalouteen. Tutkimushaastatteluissa kävi ilmi, että porotalouden säilyttämisen yhtenä keinona nähdään esimerkiksi se, että nuoret olisivat oikeutettuja eläinkohtaiseen tukeen nykyistä alarajaa pienemmällä poromäärällä. On myös keskusteltu siitä, että osa tuesta voisi määräytyä porojen teurastuksen mukaan eikä ainoastaan omistetun poromäärän mukaan, Sutinen sanoo.
Laki onnistui asuttamisessa mutta ei aina turvannut toimeentuloa
Tutkimuksessa käsitellään myös porotilalain tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen mukaan porotilalaki on ollut asutuslakina tärkeä. Avustusten ja lainojen turvin porotilallisten oli esimerkiksi mahdollista rakentaa oma talo. Lisäksi syrjäiset alueet pysyivät asuttuina.
Toimeentulon turvaamisessa laki ei kuitenkaan onnistunut yhtä hyvin.
– Porotalous on ollut merkittävä tulonlähde tilan perustamisesta lähtien, mutta monilla tiloilla poronhoito ja muut luontaiselinkeinot eivät antaneet riittävää toimeentuloa. Toimeentuloa on pitänyt kartuttaa palkkatyöllä sekä tilaan liitetyn metsäpalstan ja maatalousmaan tuotoilla, Sutinen kertoo.
Tutkimuksen aineistona käytettiin porotilojen perustamista koskevia asiakirjoja, poroluetteloita ja verotustietoja. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin 34 porotilallista eri puolilta poronhoitoaluetta.
Tutkimusraportti Merja Renko ja Taru Sutinen: Poroja kahta puolen puuta – Tutkimus porotilojen kehityksestä ja toimeentulosta. Raporttia voi tilata Lapin yliopiston julkaisumyynnistä, puh. (016) 341 2924, julkaisu(at)ulapland.fi, www.ulapland.fi/julkaisut
Lisätietoja:
Yliassistentti Taru Sutinen, puh. 040 577 6850, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
LaY/Viestintä/Sari Väyrynen